Dendriittisolu
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Dendriittisolu:n jännittävään maailmaan. Kautta historian Dendriittisolu on herättänyt suurta kiinnostusta ihmiskuntaa kohtaan joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, tieteellisen merkityksensä tai yksinkertaisesti populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään nykypäivään Dendriittisolu on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, ja siitä on tullut kiehtova tutkimuskohde niin asiantuntijoille kuin harrastajillekin. Tämän kirjoituksen kautta ehdotamme, että tutkimme Dendriittisolu:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia eri alueilla.
Dendriittisolu (engl. Dendritic cell) on antigeenejä käsittelevä solu. Dendriittisolut ovat nisäkkäiden vastustuskyvyn olennainen osa. Dendriittisolujen päätehtävä on prosessoida ja tutkia antigeenejä T-imusoluille ja B-imusoluille. Tämä tekee niistä viestittäjäsoluja esimerkiksi makrofagin ja imusolujen välisessä kommunikaatiossa.
Historia
Dendriittisolut havaitsi ensimmäisenä saksalainen patologi Paul Langerhans. Nykyinen nimitys dendriittisolu vakiintui kuitenkin kun Ralph M. Steinman ja Zanvil A. Cohn todistivat dendriittisolujen tehtävän vastustuskyvyn osien viestinviejänä.
Toiminta
Kun esimerkiksi haitallinen bakteeri pääsee ihmiskehoon, ja se on päässyt jakautumaan niin rajusti, etteivät makrofagit eivätkä neutrofiilit ole onnistuneet tuhoamaan uhkaavaa bakteeria, kutsuu makrofagi apuun dendriittisolun. Dendriittisolu ottaa näytteen uhasta (tässä tapauksessa bakteerista) ja asettaa sitä pieninä paloina ulkokuorelleen. Tällöin se tekee myös päätöksen, mitä antigeenejä kutsutaan paikalle. Kun valinta on tehty, dendriittisolu matkustaa lähimpään imusolmukkeeseen, tämä matka kestää dendriittisolulla noin päivän. Päästyään kohteeseensa dendriittisolu antaa näytteen bakteerista T-imusolulle, joka alkaa jakaantua rajusti ja tuottaa vasta-aineita.
Katso myös
Lähteet
- YouTube Viitattu 2.1.2018 (englanniksi)