Tässä artikkelissa tutkimme Denis Johansson:n kiehtovaa maailmaa tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Historiallisesta alkuperästään tämän päivän merkitykseen Denis Johansson on ollut ratkaisevassa roolissa useilla aloilla, ja sillä on ollut merkittävä rooli kulttuurissa, politiikassa, tieteessä ja monessa muussa. Yksityiskohtaisen ja oivaltavan analyysin avulla paljastamme vivahteet ja monimutkaisuudet, jotka tekevät Denis Johansson:stä aiheen, joka kiinnostaa niin tutkijoita, asiantuntijoita kuin harrastajiakin. Valmistaudu lähtemään löytö- ja oppimismatkalle Denis Johansson:stä, joka jättää varmasti pysyvän vaikutuksen lukijoiden mieliin ja sydämiin.
Denis Severus Johansson (8. huhtikuuta 1928 Parainen – 17. tammikuuta 1991) oli suomalainen keskimatkojen juoksija, jonka päämatka oli 1 500 metrin juoksu. Hän edusti Turun Urheiluliittoa.
Johansson sijoittui kahdenneksitoista 1 500 metrillä Lontoon olympialaisissa 1948. Neljä vuotta myöhemmin Helsingin olympialaisissa hän oli samalla matkalla kymmenes ajalla 3.49,8[1]. Bernin EM-kilpailuissa 1954 Johansson sijoittui 1 500 metrillä seitsemänneksi ajalla 3.47,7. Hän voitti uransa aikana kaikkiaan kuusi maaottelujuoksua 1 500 metrillä.
Johansson voitti 1 500 metrin Suomen mestaruuden Kotkassa 1949, Helsingissä 1951, Seinäjoella 1952 ja Turussa 1954. Saman matkan SM-hopeaa hän saavutti Tampereella 1947 ja Jyväskylässä 1950. Hän voitti lisäksi 5 000 metrin Suomen mestaruuden Helsingissä 1951[2]. 800 metrillä hän saavutti SM-hopeaa Porissa 1953 sekä SM-pronssia Jyväskylässä 1950 ja Turussa 1954.
Johansson opiskeli 1950-luvun alussa Purduen yliopistossa Yhdysvaltojen Indianassa, työskenteli makeistehdas Hellaksen myyntiedustajana ja palveli 1960-luvulla Kyproksella YK:n rauhanturvajoukoissa[3][4]. Hän muutti 1960-luvun lopussa Ruotsiin, jossa hän työskenteli pitkään Södertäljessä muun muassa siirtolaisviraston päällikkönä ja kunnan tiedotussihteerinä. Eläkevuosikseen hän palasi Turkuun. Juuri ennen kuolemaansa hän oli laatimassa väitöskirjaa Suomen urheiluelämän rikkonaisuudesta Åbo Akademihin.[5][6][4]
Denis Johansson tunnettiin urheilijapiireissä boheemina taiteilijaluonteena, joka poltti sikareita ja joi alkoholia. Hän kirjoitti dekkarin Operaatio Berliini (1964) ja urheiluaiheisen pamfletin Turvenuijat (1972).[5][6]