Deputaatti
Nykymaailmassa Deputaatti on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ilmestymisestään lähtien Deputaatti on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua, ja siitä on tullut toistuva keskustelunaihe yhteiskunnassa. Deputaatti on onnistunut ylittämään esteet ja erottumaan joukosta useiden alojen merkityksellisenä aiheena joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai tieteenalan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Deputaatti-ilmiötä ja analysoimme sen merkitystä ja seurauksia nykyään.
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Deputaatti (lat. dēputā'tus) on muuna kuin rahana suoritettava vero eli luontoisvero. Erityisesti deputaatiksi kutsuttiin papeille suoritettavaa veroa Viipurin läänissä. Deputaatti-niminen maavero syntyi, kun papeille menevä osa kymmenyksistä (tertiaalikymmenykset eli kolmannesjyvät) ja kirkolle menevä osa kruununkymmenyksistä yhdistettiin Venäjän vallan alla olleessa läänissä.
Koko läänistä kannettava jyvämäärä jaettiin kaikkien perintö- ja kruununtilojen suoritettavaksi. Veron kokosi valtion veronkantomies, joka toimitti jyvät papeille. Deputaatin keräämistä jatkettiin vuoden 1811 jälkeenkin, jolloin Viipurin lääni yhdistettiin Suomeen. Se lakkautettiin vasta läänin verotusta uudistettaessa 16. heinäkuuta 1886 annetulla ja 1889 toimeenpannulla asetuksella. Deputaatin sijalle tuli tavallinen kymmenysvero.
Lähteet
- Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1910
- Iso tietosanakirja, Otava 1931