Tänään aiomme sukeltaa Derbe:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena useiden vuosien ajan, ja sen merkitys on kiistaton arjen eri alueilla. Derbe on vaikuttanut historiaan, tieteeseen, kulttuuriin, teknologiaan ja yhteiskuntaan yleensä. Tämän artikkelin kautta tutkimme Derbe:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Löydämme kiehtovia faktoja, uteliaisuutta ja oleellista tietoa, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Derbe:n tärkeyttä jokapäiväisessä elämässämme.
Derbe | |
---|---|
Δέρβη | |
Sijainti | |
![]() ![]() Derbe |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Turkki |
Paikkakunta | Kerti Hüyuk, Ekinözü, Karaman |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Kulttuuri | antiikki |
Alue | Lykaonia |
Derbe (m.kreik. Δέρβη, Derbē, myös Δέρβεια, Derbeia, Δελβεία, Delbeia) oli antiikin aikainen kaupunki Lykaoniassa nykyisen Turkin alueella.[1] Se sijoitetaan nykyiseen Kerti Hüyukiin lähelle Karamanin maakunnan Ekinözün kylää.[2][3][4][5]
Derbe sijaitsi Lykaoniassa tai joidenkin näkemysten mukaan Isauriassa.[1] Strabon sijoitti Derben Isaurian "laidoille” ja lähes Kappadokiaan.[1][6] Kaupungin paikka oli pitkään epäselvä. Sen nykyisin oletettu paikka Kerti Hüyuk sijaitsee noin 24 kilometriä pohjoiskoilliseen Karamanista eli antiikin Larandasta ja 105 kilometriä kaakkoon Konyasta eli antiikin Ikonionista. Paikka on tasangolla olevalla kukkulalla,[3][7] jonka koko on pohjois-eteläsuunnassa noin 700 metriä ja itä-länsisuunnassa noin 500 metriä. Paikka on idempänä kuin mihin kaupunki oli aiemmin sijoitettu, ja vaikuttaisi olleen varsin keskellä Lykaoniaa.[3]
Strabonin ajan jälkeen Derbe muodosti yhdessä muun muassa Larandan kanssa Antiokhanaksi (lat. Antiochana) kutsutun alueen, joka sijaitsi Lykaonian ja Tyanitiksen välissä.[1][8] Stefanos Byzantionlainen sanoo, että Derbessä olisi ollut satama (λιμήν, limēn), mutta tämä on ilmiselvä virhe, sillä kaupunki sijaitsi sisämaassa. Tämä onkin korjattu muotoon limnē (λίμνη, ’järvi’, sillä lähiseudulla on joitakin järviä, vaikkakin hieman kauempana.[1]
Derben kaupunki on ollut olemassa ainakin hellenistisellä ja roomalaisella kaudella. Kerti Hüyukin kukkulalla on merkkejä myös tätä varhaisemmasta asutuksesta.[3] Antiikin lähteistä Derben vaiheistä tiedetään vain vähän. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Derbētēs (Δερβήτης).[1]
Ciceron aikana 1. vuosisadalla eaa. Derbeä hallitsi hänen ystävänsä Antipatros. Tuttavuus oli todennäköisesti peräisin Ciceron kaudelta Cilician provinssin prokonsulina. Cicero kirjoitti Asian provinssin prokonsulille Quintus Philippukselle Antipatroksen puolesta, sillä tämä piti Antipatroksen lapsia panttivankeina. Antipatroksen kukisti ja surmasi Amyntas, joka liitti Derben omistuksiinsa.[1]
Apostoli Paavali kävi Derbessä ensimmäisellä lähestysmatkallaan vuonna 47–48, ja siksi se mainitaan Apostolien teoissa. Hän tuli sinne käytyään Ikonionissa ja Lystrassa.[2][9] Kristillisellä kaudella Derbe oli Ikonionin metropoliitan alainen piispanistuin.[10] Paikalta löydetty piirtokirjoitus mainitsee sen piispan Mikhaelin. Toinen piispa Dapimos mainitaan Konstantinopolin kirkolliskokouksen osanottajien joukossa vuonna 381.[3] Nykyisin Derbe on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin (Derbeus, Derbensis).[10]
Derben oletetun paikan Kerti Hüyukin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 2013.[11][12]
Derbe oli linnoitettu.[1] Kerti Hüyuk muodostaa rauniokummun, josta on löydetty muurien tai rakennusten seinien jäänteitä, mahdollisen kirkon rauniot ja hautoja, sekä kaksi piirtokirjoitusta, jotka mainitsevat Derben nimen, mikä tukee kaupungin sijoittamista paikalle.[3][11]