Derib
Nykymaailmassa Derib on ottanut johtavan roolin sekä arjessa että ammatillisella alalla. Teknologian ja globalisaation myötä Derib:stä on tullut jatkuva kiinnostuksen kohde, joka on synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja uusia lähestymistapoja. Derib on vaikuttanut eri tavoin yhteiskuntavaikutuksestaan talouteen, ja se on muuttanut paitsi tapaamme olla vuorovaikutuksessa, myös tapamme ajatella ja suhtautua ympäristöön. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Derib:n tärkeimpiä puolia ja analysoimme sen merkitystä ja kehitystä ajan myötä.
Derib, oikealta nimeltään Claude de Ribaupierre, (s. 8. elokuuta 1944 La Tour-de-Peilz, Sveitsi) on sveitsiläinen sarjakuvataiteilija.
Ura
Derib aloitti uransa Peyon studiolla 1960-luvulla osallistumalla muiden muassa Smurffit-sarjan piirtämiseen.
Ensimmäinen merkittävä oma sarjakuva oli Maurice Rosyn kanssa tehty Attila, tarina puhuvasta agenttikoirasta, jota julkaistiin Spiroussa vuosina 1967–1973 neljän albumin verran.
Vuonna 1970 Derib alkoi piirtää Yakaria, lapsille suunnattua intiaanisarjakuvaa, jota käsikirjoitti Job (André Jobin).
Deribin päätyönä pidetään Buddy Longwaytä, realistista lännentarinaa, jossa kulttuurien ristiriidat kohtaavat turkismetsästäjän ja hänen intiaanivaimonsa elämänkulussa. Ensimmäinen osa julkaistiin Tintin-lehdessä 1972. Sarjaa on ilmestynyt kaksikymmentä albumia.
Muita merkittäviä sarjoja ovat olleet yhdeksänä albumina ilmestynyt intiaaniaiheinen Celui qui est né deux fois (Hän joka syntyi kahdesti).
1980-luvulta alkaen Derib käsitteli yhteiskunnallisia aiheita: Jo oli vuonna 1981 ilmestyessään ensimmäisiä AIDS-aiheisia sarjakuvia. Pour toi, Sandran (1995) aiheena oli prostituutio ja No Limitsin väkivalta. Red Road on nykyaikaan sijoittuva jatko Celui qui est né deux fois’lle.[1]
Lähteet
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
