Desiderius
Desiderius:n maailmassa on aina ollut suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta yhteiskunnan taholta. Vuosisatojen ajan Desiderius on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena eri aloilla, niin politiikassa, tieteessä, kulttuurissa kuin jokapäiväisessä elämässä. Desiderius:n vaikutus on kiistaton ja sen vaikutus on tuntunut kaikilla ihmiselämän aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Desiderius:n roolia historiassa ja sen merkitystä nykyisyydessä, analysoimme sen eri puolia ja pohdimme sen merkitystä ympäröivän maailman ymmärtämiseksi paremmin.
Desiderius (myös Daufer tai Dauferius, k. 786) oli langobardien viimeinen kuningas. Hän oli kuninkaana 757–774.[1]
Edellisen kuninkaan Aistulfin kuoltua Desiderius keräsi joukkoja tuekseen noustakseen valtaistuimelle. Aistulfin veli ja edeltäjä Ratchis yritti myös saada kruunun, mutta Desiderius tukahdutti tämän yrityksen nopeasti ja asetti itsensä kuninkaaksi.[1]
Desideriuksen tytär Gerperga (tai Desiderata) oli naimisissa Kaarle Suuren kanssa, mutta Desideriuksen kiista paavi Hadrianus I:n kanssa johti välirikkoon Kaarlen kanssa. Kaarle Suuri valloitti langobardien valtakunnan ja julistautui langobardien kuninkaaksi. Desiderius karkotettiin luostariin, jossa hän kuoli noin 786.
Lähteet
- ↑ a b Kings of the Langobards Foundation for Medieval Genealogy. Viitattu 30.12.2009. (englanti)
| Edeltäjä: Aistulf |
Langobardien kuningas |
Seuraaja: – |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
