Tässä artikkelissa käsitellään kysymystä Despotikó (Kykladit):stä, joka on äärimmäisen tärkeä yhteiskunnan eri alueilla. Despotikó (Kykladit) on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena useiden vuosien ajan, ja sen merkitys on edelleen voimassa. Kautta historian Despotikó (Kykladit):llä on ollut ratkaiseva rooli ihmisten elämässä, olipa kyse sitten henkilökohtaisesta, ammatillisesta tai akateemisesta tasolla. Tämän artikkelin avulla pyrimme syventämään tietoa ja ymmärrystä Despotikó (Kykladit):stä tutkimalla sen eri puolia ja mahdollisia vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tärkeitä Despotikó (Kykladit):een liittyviä näkökohtia, jotta voimme tarjota lukijalle kattavan ja rikastuttavan näkemyksen.
Despotikón saari (etualalla) sekä Antíparoksen ja Pároksen saaret ilmasta.
Sijainti | , |
---|---|
Saariryhmä | |
Korkein kohta |
187 m |
Pinta-ala |
7,754 km² |
Asukasluku |
0 |
---|
Despotikó (kreik. Δεσποτικό) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 7,754 neliökilometriä ja se on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti Despotikó kuuluu Antíparoksen kuntaan, Pároksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[1]
Despotikó sijaitsee Egeanmeressä aivan Antíparoksen lounaispuolella, itään kauempana sijaitsevasta Sífnoksesta. Despotikón lounaispuolella sijaitsee pienempi Strongylín saari.
Antiikin aikana Despotikó tunnettiin nimellä Prepesinthos (m.kreik. Πρεπέσινθος, lat. Prepesinthus).[2] Sen merkittävin antiikin aikainen kohde ovat Apollonin temppelin rauniot.[3]