Dhow
Nykymaailmassa Dhow on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Johtuipa sen vaikutuksista yhteiskuntaan, talouteen, tieteeseen tai kulttuuriin, Dhow on nykyään merkittävällä paikalla. Sen monipuolisuus ja sen merkitys eri alueilla tekevät siitä laajan kiinnostuksen kohteen. Tässä artikkelissa tutkimme Dhow:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Syvällisen ja monipuolisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Dhow:n merkitystä tänään ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Dhow eli dau (arab. دهو) on perinteinen arabien purjealus, jossa on yksi tai useampi latinalaispurje. Sitä käytetään lähinnä Arabian niemimaan, Intian ja Itä-Afrikan rannikolla. Isossa dhow'ssa voi olla noin 30 hengen miehistö, kun taas pienempien miehistön suuruus on yleensä suunnilleen kaksitoista.
Tähtinavigoinnissa dhow-purjehtijat ovat perinteisesti käyttäneet kamalia. Sen havainnointilaatteen avulla määritetään leveyspiiri etsimälle napatähden kulma taivaanrannan yläpuolelta.
1960-luvulle saakka dhow-aluksilla harjoitettiin kaupallista liikennettä Persianlahden ja Itä-Afrikan välillä käyttövoimanaan ainoastaan purjeet. Rahtina oli lähinnä taateleita ja kalaa Itä-Afrikkaan ja mangrovepuuta Persianlahden valtioihin. Ne purjehtivat etelään monsuunien mukana talvella ja alkukeväästä, ja takaisin Arabiaan loppukeväästä ja alkukesästä.
