Diaspora

Tässä artikkelissa perehdymme Diaspora:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja löydämme kaiken, mitä tällä aiheella/henkilöllä/päivämäärällä on tarjota. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen perehdymme sen historiaan, merkityksellisyyteen ja erilaisiin tapoihin, joilla se on vaikuttanut yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla opimme sen merkityksestä eri yhteyksissä ja miten se on muokannut ympäröivää maailmaa. Valmistaudu lähtemään Diaspora:n löytö- ja oppimismatkalle, joka antaa sinulle epäilemättä uuden ja rikastuttavan näkökulman.

Tämä artikkeli käsittelee siirtolaisuutta. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Esimerkki diasporasta: somalien jakautuminen maailmassa.

Diaspora tarkoittaa uskonnollista tai kansallista ryhmää, joka on hajaantunut eli joutunut muuttamaan uuteen maahan.[1]

Käsitteen historia

Antiikin kreikkalaiset käyttivät diaspora-sanaa aluksi siirtokuntien perustamisen kautta tapahtuvan vapaaehtoisen levittäytymisen merkityksessä. Vanhan testamentin kreikankielisessä käännöksessä sanaa käytettiin juutalaisten katastrofaalisesta karkotuksesta Babyloniin Jerusalemin valloituksen 586 eaa. jälkeen. Tämän seurauksena sana sai nykyisen merkityksensä, ja sillä alettiin viitata muihinkin pakon seurauksena hajaantuneisiin kansoihin, kuten armenialaisiin turkkilaisvainojen seurauksena, afrikkalaisiin transatlanttisen orjuuden seurauksena, ja palestiinalaisiin Israelin itsenäistymisen jälkeen.[2]

1980-luvulta alkaen moni etninen ryhmä on aiempaa herkemmin kuvaillut olevansa diasporassa. Myös tutkimuksessa ja mediassa termiä on alettu käyttää aiempaa laajemmin kymmenistä kansanryhmistä eri puolilla maailmaa silloinkin, kun kysesssä ei ole ollut pakotettu muutto. Käsitteen laajentunutta käyttöä on arvosteltu siitä, että siinä joskus niputetaan yhteen sisäisesti hyvin monimuotoisia ryhmiä, kuten puhuttaessa "muslimien diasporasta" tai "intialaisten diasporasta".[2]

Käsitteen laajemmassa merkityksessä YK:n vuoden 2019 raportin mukaan intialainen diaspora on maailman suurin diaspora 17,5 miljoonalla ihmisellä, jota seuraavat meksikolainen diaspora 11,8 miljoonalla ihmisellä ja kiinalainen diaspora 10,7 miljoonalla ihmisellä.[3]

Syyt ja ominaispiirteet

Diasporaan voi olla useita erilaisia syitä. Uhridiasporassa kansa on pakotettu hajaannukseen. Imperiumidiasporassa siirtomaavalta on lähettänyt kansalaisiaan asuttamaan siirtomaitaan. Diaspora voi aiheutua myös työväen, kauppiaiden, liike-elämän edustajien, ammattilaisten tai pakolaisten siirtolaisuudesta, tai uskonnollisista tai kulttuurisista syistä.[2]

Diasporan erottaa muusta siirtolaisuudesta se, että diasporaväestön kulttuuriset, kielelliset, uskonnolliset, historialliset ja tunnesiteet lähtömaahansa säilyvät vahvoina. Diasporaväestö ei assimiloidu uuteen maahansa vaan säilyttää alkuperäiset tapansa. Saman väestön diasporaryhmät eri maissa lisäksi pitävät yhteyttä toisiinsa, nykyaikana etenkin Internetin kautta.[2]

Diasporassa olevat ryhmät kokevat usein kollektiivista traumaa ja ovat uudessa maassaan marginalisoidussa asemassa. Joskus ryhmän keskuudessa nousee liike, joka ajaa paluuta kotimaahan.[2]

Lähtömaiden suhtautuminen

Diasporaryhmien lähtömaat, kuten Kiina ja Intia, suhtautuivat aiemmin usein vihamielisesti omien kansalaistensa diasporiin ulkomailla, koska ne muistuttivat näiden maiden kolonialistisesta menneisyydestä. Nykyaikana lähtömaat ovat kuitenkin alkaneet nähdä diasporansa hyvänä tilaisuutena edistää omia kansallisia tai taloudellisia etujaan ulkomailla sekä markkina-alueena lähtömaan tuotteille ja koulutuksen lähteenä. Monet maat ovatkin ryhtyneet antamaan diasporaväestöilleen erilaisia oikeuksia, kuten kaksoiskansalaisuuksia, neuvontaa ja veroetuuksia. Joillain mailla, kuten Meksikolla, Irlannilla, Intialla ja Filippiineillä, on erityisiä ministeriöitä tai virastoja ulkomailla asuvien diasporiensa tarpeita varten.[2]

Lähteet

  1. ↑ diaspora. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ a b c d e f Cohen, Robin (toim. Wright, James D.): ”Diaspora”, International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences, Volume 6, s. 353–356. Elsevier, 2015. ISBN 978-0-08-097086-8
  3. ↑ With $78 billion, India still highest overseas remittance receiver, The Economic Times, 28 November 2019.

Aiheesta muualla