Diatoninen asteikko
Nykymaailmassa Diatoninen asteikko:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Diatoninen asteikko:n vaikutus on kiistaton ja sen vaikutus tuntuu monilla jokapäiväisen elämämme osa-alueilla. Alkuperäistään tuleviin vaikutuksiinsa Diatoninen asteikko on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa perehdymme Diatoninen asteikko:n kiehtovaan universumiin ja tutkimme sen historiaa, sen nykyistä merkitystä ja sen mahdollista kehitystä lähitulevaisuudessa.
Diatoninen asteikko on seitsensävelinen sävelasteikko, jossa oktaavin alueella on viisi kokosävelaskelta ja kaksi puoliaskelta ja puoliaskelten välissä on vuorotellen kaksi ja kolme kokoaskelta.
Diatonisuus on sekä nykyaikaisen nuottikirjoituksen että monien soittimien pohjana. Esimerkiksi pianon valkoiset koskettimet muodostavat seitsemän diatonista asteikkoa. Duuri- ja molliasteikon lisäksi kaikki kirkkosävellajit ovat diatonisia, eli ne voidaan erottaa osana diatonista asteikkoa. Diatoninen sävelkulku noudattaa duuri- ja molliasteikon kulkua koko- ja puoliaskelineen, kun taas kromaattisessa kulussa on näille asteikoille vieraita puolisävelaskelia. Puolisävelaskel on diatoninen, jos se on kahden (luonnollisen tai muunnetun) kantasävelen välissä, kuten C-duuriasteikolla c–des, cis–d tai cisis–dis, mutta kromaattinen, jos se on saman kantasävelen kahden erilaisen muodon välissä, kuten c–cis.
|