Nykyään Differentiaalinen GPS on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien se on herättänyt suurta keskustelua eri aloilla, olipa kyse politiikasta, taloudesta, terveydestä tai tekniikasta. Differentiaalinen GPS on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin aloittelijoidenkin huomion, koska se vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään ja nykymaailman muotoutumiseen. Tässä artikkelissa tutkimme Differentiaalinen GPS:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen seurauksia ja haasteita sekä mahdollisia ratkaisuja, joita sen ymmärtämisestä voi syntyä.
Differentiaalinen GPS-paikannus (DGPS) on GPS-paikannuksen alueellinen tarkennusmenetelmä. Se käyttää tarkkaan paikannettuja kiinteitä maa-asemia, jotka mittaavat GPS-signaaleista alueellisen paikannusvirheen ja välittävät paikannukseen korjaustiedon alueella liikuville laivoille jne.
Yhdysvaltain rannikkovartiosto ylläpitää sen rannikoiden merenkulun DGPS-järjestelmää[1], jossa korjaustieto välitetään laivoille 285–325 kHz:n taajuuksilla. Samanlainen järjestely on myös Australiassa.[2]
Euroopassa DGPS-järjestelmiä ovat kehittäneet mm. Ruotsin ja Suomen merenkulkuhallinnot. Suomessa Väylävirastolla ja Traffic Management Finlandilla on yhdeksän rannikkoasemaa DGPS-korjaustietojen välittämiseen laivoille.[3]
DGPS:n nähdään aikanaan korvaavan lentokoneiden laskussa käytettävän ILS-paikannuksen. Ilmailussa Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon alueella toimii WAAS DGPS-järjestelmä. EU:n kehittämä EGNOS-järjestelmä on otettu käyttöön 1. lokakuuta 2009. EGNOS on laajemman Galileo-palvelun edeltäjä.[4]
DGPS sai alkunsa siitä, että GPS:n julkista signaalia huononnettiin 2000-luvun alkuun asti tarkoituksella.[5] GPS:n tullessa käyttöön myös DGPS-järjestelmät oli rakennettu.