Digitaalinen maastomalli
Tässä artikkelissa perehdymme Digitaalinen maastomalli:n jännittävään maailmaan tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta eri alueilla. Digitaalinen maastomalli on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin populaarikulttuuriin. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään. Lisäksi löydämme alan asiantuntijoiden näkökulmia, jotka tarjoavat meille syvemmän käsityksen Digitaalinen maastomalli:stä ja sen vaikutuksista. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys Digitaalinen maastomalli:stä ja kutsua lukijoita pohtimaan tätä kiehtovaa aihetta ja syventymään siihen.
Digitaalinen maastomalli on mallinnus maanpinnasta, joka sisältää pistemäistä geometriatietoa x-, y- ja z-koordinaattien muodossa pisteruudukon läpi.[1] Maastomallista saadaan tyypillisesti esimerkiksi tietoja maaston korkeuksien vaihteluista ja maaston muodoista. Maastomallien erityismalleja ovat korkeusmallit ja pintamallit. Korkeusmalleissa maaston muotoja esitetään korkeuspisteiden avulla. Siinä missä tavallinen maastomalli sisältää informaatiota maan eri kerroksista, antaa korkeusmalli (DEM, Digital Elevation Model) tietoa pelkästään maan korkeuseroista maaston muotojen esityksenä. Korkeusmalli korvaa korkeuskäyrien mittaamisen, koska korkeusmallin avulla mallinnetaan maaston korkeuden vaihteluita. Ulottuvuuksina korkeusmallissa käytetään x-, y- ja z-koordinaatteja, joita yhdistetään säännöllisesti ruutu- tai kolmioverkolla. Korkeusmallin avulla voidaan maastosta saada uusia tietoja esimerkiksi kaltevuuksien ja kaarevuuksien muodossa. Pintamalleista puhutaan tavallisesti laserkeilauksen yhteydessä. Maastomallit sisältävät useita päällekkäisiä ja virtuaalisia rakenteita, joista esimerkkejä ovat maalajit tai metsäluokitukset. Niitä voidaan käyttää muun muassa 3D-esityksiin ja apuna geologiassa, biologiassa ja hydrologiassa.[2]
Nykyään maastomaalit ovat digitaalisia maastomalleja (DTM, Digital Terrain Model). Tällainen maaston ominaisuuksia kuvaava ja käsittelevä malli perustuu siihen, että tietokoneen muistissa olevia, esimerkiksi fotogrammetrisestä aineistosta tuotuja, eli valokuvien perusteella luoduista kolmiulotteisista malleista.[3] Tasokoordinaattien pisteitä järjestellään tietyllä tavalla, jotta malli saadaan aikaiseksi. Koordinaatit järjestetään kolmioverrkon avulla siten, että se vastaa vaihtelevia maaston muotoja.[4]
Maastomallin avulla voidaan kuvata maastoa sellaisenaan kuin tämä luonnossa esittäytyy, joten sen takia mallissa voi olla mukana erilaisia kohteita, joita luonnossa esiintyy, kuten taloja tai puita.[5] Vaikka malli kuvaakin luontoa, on se varsin pelkistetty esitys luonnosta, koska se perustuu pelkkiin viivoihin sen sijaan, että se kuvaisi luontoa pintojen avulla.
Lähteet
- ↑ Digitaalinen maastomalli European comission. Viitattu 14.9.2023.
- ↑ Korkeusmalli Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2023.
- ↑ Jonas Terttula: 3D-mallin tuottaminen fotogrammetriaa käyttäen Theseus. 2019. Viitattu 14.9.2023.
- ↑ Koordinaattimuunnos Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2023..
- ↑ Maastomalli Maanmitaustekniikan koulutusohjelma. 2012. Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja tieteen ala. Viitattu 14.9.2023.