Digitaalinen valokuva

Tässä artikkelissa tutkimme Digitaalinen valokuva:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä tämä konsepti sisältää. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Digitaalinen valokuva on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnan eri alueilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Digitaalinen valokuva:n vaikutusta kulttuuriin, tieteeseen, politiikkaan ja moniin muihin jokapäiväisen elämän näkökohtiin. Lisäksi opimme eri näkökulmista ja mielipiteistä, joita Digitaalinen valokuva:stä on olemassa, sekä sen ajan myötä herättämiä kiistoja. Lyhyesti sanottuna tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Digitaalinen valokuva:stä, jonka tarkoituksena on syventää sen ymmärrystä ja sen vaikutusta nykymaailmaan.

Digijärjestelmäkamerassa peilin takana on matriisikenno
Kuvassa matriisikennon taustalla on vertailun vuoksi 35 mm:n värinegatiivifilmi
Digitaalisen valokuvan valotus: 1)Fotonit kameran linssin läpi; 2)Mikrolinssi kohdistaa valon kennolle; 3)Suodatin määrää valon aallonpituuden; 4)Valoa läpäisevä elektrodi; 5)Kvartsi eriste; 6)N- piikanava; 7)Mahdollinen kolo; 8)P-tyyppistä piitä.
Digitaalisen valokuvan matriisirakenne
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Käytännössä lähteetön kokoelma hajanaisia yksityisajatuksia, pitkälti aiheen vierestä. Yliabstrakti ei-informatiivinen määritelmä. Valokopioista ym puhuminen aivan turhaa. Ainoa lähde kertoo itsestäänselvästä latteudesta että kuvia voidaan manipuloida. Ym

Digitaalinen valokuva on digitaalikameran matriisikennolle valotettu fotonien varausta ilmaiseva digitaalinen tiedosto, jota voidaan tarkastella esimerkiksi tietokoneen näytöllä. Siitä täytyy tehdä valokuvavedos ennen kuin tiedosto saadaan käsin kosketeltavaan muotoon. Valokuvista voidaan tehdä digitaalisia vedoksia myös kuvanlukijalla.

Valokuvavedos valmistetaan joko valottamalla "immateriaalinen" digitaalinen tiedosto valonherkälle vedostusmateriaalille. Vedostusmateriaali on usein paperipohjaista, mutta se voi olla muovia tai siitä voidaan tehdä digitaalinen vedos esimerkiksi portable document format pdf-muotoon. Digitaalista vedostusta kutsutaan yleisesti tulostamiseksi. Digitaalinen vedos voidaan tehdä myös painomenetelmällä. Digitaalinen vedos voi olla paitsi valoherkälle materiaalille vedostettu, myös esimerkiksi painomusteella eri materiaaleille siirretty painokuva, digitaalinen tuloste tai valokopio. Digitaalinen valokuva voidaan tuottaa myös "aineettomana" "immateriaalisena" vedoksena valkokankaalle tai näyttöpäätteelle.

Digitaalinen valokuva mediafuusiossa

Digitaalisuus on laajentanut valokuvan käyttöä monella tavalla. Digitaaliset minilaboratoriot hyödyntävät yhtä lailla filmiä kuin digitaalista kuvatiedostoa originaalinaan. Tämä on yksinkertaistanut valokuvausprosessia. Samalla prosessilla voidaan valmistaa aidolle valokuvapaperille vedostetut kuvat niin värinegatiiveista, mustavakoisista negatiiveista, dioista kuin digitaalisista tiedostoista. Samalla voidaan helposti valmistaa yksilölliset postikortit, kalenterit ja valokuva-albumit. Valokuvia voidaan helposti tilata verkon kautta tai kuvakioskeista.

Valokuvalle on tullut uusia digitaalisia sovellutuksia. Internetistä on tullut valokuvan suurin jakelukanava. Valokuvaa pystytään hyödyntämään entistä tehokkaammin niin perhekuvissa kuin tarkkailukameroissa kasvojentunnistuksen ansiosta. Digitaalinen kamera tekee kuvausvaiheessa korjauksia kuvaan muun muassa tarkentaen kasvoihin ja poistaen epäterävyyttä. Valokuvan muokkaus oli ennen vaikeaa ja vain kehittyneiden harrastelijoiden tai ammattilaisten puuhaa. Nyt helpot kuvankäsittelyohjelmat ovat tehneet siitä monelle perhekuvaajalle osan valokuvausta. Valokuvalla voidaan jopa huijata tulevia sukupolvia[1].

Katso myös

Lähteet


Aiheesta muualla