Tämän päivän artikkelissa tutkimme Digrafi:tä, aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta eri alueilla ja joka on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Digrafi on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion luoden loputtomasti mielipiteitä ja näkökulmia sen merkityksestä ja vaikutuksesta. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia lähestymistapoja ja mielipiteitä Digrafi:stä, tutkien sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Liity kanssamme tälle matkalle Digrafi:n maailman läpi ja löydä tämän teeman monet puolet ja mahdolliset tulkinnat.
Digrafi eli digramma tarkoittaa yhden äänteen merkkinä olevaa kahden kirjaimen ryhmää.[1] Digrafeja ovat esimerkiksi suomessa ng, ruotsissa hj ja englannissa sh.
Digrafia ei tule sekoittaa ligatuuriin.
Ruotsin kielessä käytetään useita digrafeja:
Ruotsissa myös kaksi samaa konsonanttia peräkkäin (kuten tt) katsotaan eräänlaiseksi digrafiksi, sillä se ei ruotsissa tarkoita erilaista, pitkää konsonanttifoneemia. Tämä poikkeaa suomesta, jossa kahdella konsonantilla merkitään kaksoiskonsonanttia.
Englannissa on sekä homogeenisiä digrafeja (kaksi samaa kirjainta peräkkäin) että heterogeenisiä digrafeja (kaksi eri kirjainta). Jälkimmäisiä ovat muun muassa:
Digrafit voivat koostua myös vokaaleista.
| Toinen kirjain | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Ensimmäinen kirjain | e | i tai y | u tai w | a | o |
| o | oe¦œ > e – /i/ | oi¦oy – /ɔɪ/ | ou¦ow – /aʊ¦uː¦oʊ/ | oa – /oʊ¦ɔː/ | oo – /uː¦ʊ(¦ʌ)/ |
| a | ae¦æ > e – /i/ | ai¦ay – /eɪ¦ɛ/ | au¦aw – /ɔː/ (lainasanoissa: /aʊ/ ) |
(lainasanoissa ja erisnimissä: aa – /ə¦ɔː¦ɔl/ ) | (kiinalaisperäisissä lainasanoissa: ao – /aʊ/ ) |
| e | ee – /iː/ | ei¦ey – /aɪ¦eɪ¦(iː)/ | eu¦ew – /juː¦uː/ | ea – /iː¦ɛ¦(eɪ¦ɪə)/ | |
| u | ue – /uː¦u/ | ui – /ɪ¦uː/ | |||
| i | ie – /iː(¦aɪ)/ | ||||