Nykymaailmassa Dillingen/Saar:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Sen vaikutus ulottuu eri alueille synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja herättäen asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta. Siksi on tärkeää syventyä sen vaikutuksiin, alkuperään ja seurauksiin, jotta sen vaikutus eri alueilla ymmärretään täysin. Tässä artikkelissa tarkastellaan eri näkökulmia Dillingen/Saar:een, analysoidaan sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskunnassa käsitellään keskeisiä näkökohtia, jotka antavat lukijalle laajan ja yksityiskohtaisen näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Dillingen/Saar | |
---|---|
![]() |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Dillingen/Saar |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Saarland |
Piirikunta | Saarlouis |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 22,1 km² |
Korkeus | 183 m |
Väkiluku (2018) | 20 048[1] |
– Väestötiheys | 909 as./km² |
Postinumero | 66763 |
Suuntanumero(t) | 06831 |
Dillingen/Saar on kaupunki Saarlouisin piirikunnassa Saarlandin osavaltiossa Lounais-Saksassa. Kaupungissa on runsaasti metalliteollisuutta.
Dillingen sijaitsee Saarlandin länsiosassa pääosin Saar-joen itäpuolella. Linnuntie-etäisyys Saarbrückenistä on noin 25 kilometriä luoteeseen ja Luxembourgista noin 50 kilometriä kaakkoon.[2]
Dillingen nivoutuu yhteen Saarlouisin kaupunkialueen kanssa. Kaupungin keski- ja pohjoisosassa on metsämaata, länsiosassa on 23-hehtaarinen lintujärvi Dillinger See. Dillingenin koostuu kolmesta kaupunginosasta: Dillingen, Pachten ja Diefflen.
Saarin laaksossa on asuttu jo kivikaudella. Dillingenin juuret ovat gallo-roomalaisessa asutuskeskuksessa nimeltään Contiomagus, joka sijaitsi nykyisen Pachtenin kaupunginosan alueella. Dillingenistä ja Pachtenista on ensimmäiset maininnat 1100-luvulta muodossa Dullinga ja Pahta. Kyse on Trierin piispan Albero von Montreuilin dokumentista. Diefflenistä on ensimmäinen asiakirjamaininta vuodelta 1324 ja Dillingenin vanha linna mainitaan ensi kerran vuonna 1357. Kolmikymmenvuotinen sota oli Dillingenille tuhoisa ja Ranskan–Hollannin sodassa 1670 paikkakunta jäi jälleen sodan jalkoihin. Vuonna 1685 Dillingen sai kuningas Ludvig XIV:ltä luvan perustaa rautahytin. Syntyi Dillinger Hütte, joka hallitsi paikkakunnan talouselämää 1800-luvulla. Rautatieverkkoon Dillingen liitettiin 1858. Kaupunkioikeudet Dillingenille myönnettiin 1949.
Pachten liitettiin Dillingeniin 1936 ja Diefflen 1969.
Metalliteollisuus on ollut Dillingenin keskeinen elinkeino sekä historiallisesti että nykyaikana. Terveydenhuolto ja koulutus työllistävät merkittävästi.
Dillingenin rautatieasema sijaitsee Saarin radan (Saarstrecke) varrella 27 kilometriä Saarbrückenin päärautatieasemalta. Rataosuudella operoi Südwest-Express eli SÜWEX. Moottoritie BAB 8 on reititetty Dillingenin länsi- ja eteläpuolitse. Saarbrückeniin vievä BAB 620 erkanee BAB 8:sta aivan Dillingenin lounaispuolella.