Dipoinos ja Skyllis
Tässä artikkelissa perehdymme Dipoinos ja Skyllis:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Dipoinos ja Skyllis on ollut alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti kiinnostuksen ja keskustelun aiheena läpi historian, ja se on synnyttänyt kaikenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Kriittisen ja kattavan analyysin avulla selvitämme Dipoinos ja Skyllis:een liittyviä eri puolia sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen rooliin globaalissa taloudessa. Samoin tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen tulevaisuuden ennustetta yrittääksemme ymmärtää paremmin sen merkitystä nykymaailmassa. Tutkimalla Dipoinos ja Skyllis:ta toivomme tarjoavamme täydellisemmän ja rikastuttavamman näkemyksen tästä aiheesta, jolla on niin suuri vaikutus elämäämme.
| Dipoinos ja Skyllis | |
|---|---|
| Δίποινος, Σκύλλις | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 600/500-luku eaa. Kreeta (?) |
| Kuollut | 500-luku eaa. |
| Taiteilija | |
| Aktiivisena | n. 580 eaa. |
| Ala | kuvanveistäjiä |
| Taidesuuntaus | arkaainen kuvanveisto |
|
|
|
Dipoinos (m.kreik. Δίποινος, lat. Dipoenus) ja Skyllis (m.kreik. Σκύλλις, lat. Scyllis) olivat kaksi antiikin kreikkalaista kuvanveistäjää, jotka edustivat arkaaisen kauden kuvanveistoa. He toimivat noin vuoden 580 eaa. tienoilla.[1]
Dipoinos ja Skyllis olivat hyvin varhaisia kuvanveistäjiä, ja edustivat niin kutsuttua Daidaloksen kuvanveistoa. Heidät mainitaan antiikin lähteissä aina yhdessä. Pausanias sanoo heidän olleen Daidaloksen oppilaita ja joidenkin mukaan hänen poikiaan.[1][2] Dipoinos ja Skyllis ovat kuitenkin todennäköisesti historiallisia henkilöitä, siinä missä Daidalos on ennen kaikkea mytologian hahmo, ja he ajoittuvat ennemmin Daidaloksen kuvanveiston loppu- kuin alkuvaiheeseen.[1]
Plinius vanhemman mukaan Dipoinos ja Skyllis olivat kotoisin Kreetalta. Hän ajoitti nämä 50. olympiadiin eli noin vuoteen 580 eaa. Kreetalta he siirtyivät Sikyoniin, joka oli pitkään kreikkalaisen kuvanveiston tärkeimpiä keskuksia. Siellä he ryhtyivät tekemään joitakin jumalia esittäneitä patsaita. Ennen niiden valmistumista he kuitenkin siirtyivät Aitoliaan valittaen joistakin kohtaamistaan vääryyksistä. Sikyonia iski heti tämän jälkeen kuivuus ja nälänhätä. Delfoin oraakkeli antoi neuvon, että nämä päättyisivät vasta kun Dipoinos ja Skyllis saattaisivat jumalpatsaansa valmiiksi. Sikyonlaiset saivat heidät takaisin suurilla lupauksilla ja lahjoilla. Kyseiset kuvapatsaat esittivät Apollonia, Artemista, Heraklesta ja Athenea. Näin koko ryhmä esitti mahdollisesti Delfoin kolmijalan ryöstöä.[1][3]
Pliniuksen mukaan Dipoinoksen veistoksia oli erityisesti Ambrakiassa, Argoksessa ja Kleonaissa. Hän sanoo heidän myös olleen ensimmäisiä, jotka tekivät veistoksia marmorista, ja käyttäneen valkoista paroslaista marmoria.[1] Pausanias mainitsee heidän veistoksistaan Kleonaissa olleen Athenen patsaan, ja Argoksessa Kastorin ja Polydeukeen ja näiden vaimojen Hilaeiran ja Foiben sekä poikien Anaksiksen ja Mnasinuksen patsaat. Jälkimmäinen ryhmä oli tehty eebenpuusta ja norsunluusta.[1][4] Klemens Aleksandrialainen mainitsee lisäksi Herakleen patsaan Tirynsissä ja Artemis Munykhian patsaan Sikyonissa.[1][5]
Pausaniaan mukaan Dipoinoksen ja Skylliksen oppilaita olivat Tektaios, Angelion, Learkhos Rhegionlainen, Doksykleidas ja hänen veljensä Medon sekä Dontas ja Theokles.[1][6]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Dipoenus and Scyllis”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.15.1, 3.17.6.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.4.1.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.22.6.
- ↑ Klemens Aleksandrialainen: Protreptikos s. 42, 15.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.32.4, 3.17.6, 5.17.1, 6.19.9.