Tällä kertaa sukeltamme Dityppitrioksidi:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, jota on kiinnostanut ja tutkittu vuosien ajan. Dityppitrioksidi on vanginnut akateemikkojen, tiedemiesten, taiteilijoiden ja harrastajien huomion, koska se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Dityppitrioksidi:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nykyään. Lisäksi analysoimme aiheeseen liittyviä erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenamme tarjota lukijoillemme kattava ja rikastuttava näkemys. Valmistaudu uppoutumaan Dityppitrioksidi:n jännittävään universumiin!
Dityppitrioksidi | |
---|---|
![]() |
|
![]() |
|
Tunnisteet | |
CAS-numero | 10544-73-7 |
PubChem CID | 61526 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | N2O3 |
Moolimassa | 76,04 g/mol |
Ulkomuoto | Vaaleansininen neste tai kaasu |
Sulamispiste | –100,7 °C [1] |
Kiehumispiste | 3 °C [2] |
Tiheys | 1,4 g/cm3 (neste)[2] |
Liukoisuus veteen | Erittäin hyvä |
Dityppitrioksidi (N2O3) on yksi useista typen oksideista. Yhdisteenä dityppitrioksidi on suhteellisen pysymätön.
Dityppitrioksidi on pysyvä ainoastaan matalissa lämpötiloissa, joissa se esiintyy vaaleansinisenä nesteenä. Alle -100,7 °C:n lämpötilassa yhdiste esiintyy vaaleansinisinä kiteinä. Aine kiehuu noin 3 °C:n lämpötilassa, jolloin yhdiste myös hajoaa muiksi typenoksideiksi kuten typpimonoksidiksi, typpidioksidiksi ja typpitetraoksidiksi. [1]
Dityppitrioksidia muodostuu, kun typpimonoksidi ja typpidioksidi reagoivat keskenään matalassa lämpötilassa[1]:
Dityppitrioksidi on typpihapokkeen anhydridi, ja aineen liuetessa veteen muodostuukin typpihapoketta[1]:
Sekundääristen amiinien kanssa orgaanisessa liuottimessa reagoidessaan dityppitrioksidi muodostaa N-nitrosoamiiniyhdisteitä.[3]