Nykymaailmassa DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali:stä on tullut toistuva aihe, joka kattaa useita kiinnostuksen kohteita. Politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensäkin DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen merkitystä ja merkitystä ei voi aliarvioida, ja sen vaikutukset tuntuvat kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Tässä artikkelissa tutkimme DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen ihmisten jokapäiväiseen elämään. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja tutkimme sen vaikutuksia tulevaisuuteen.
DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali | |
---|---|
![]() |
|
Tyyppi | Dokumenttielokuvafestivaali |
Ajankohta | tammi-helmikuussa |
Järjestämistiheys | Vuosittain |
Paikkakunta | Helsinki |
Ensimmäisen kerran | 2002 |
Kävijöitä | noin 32 000[1] |
Järjestäjä | DocPoint-elokuvatapahtumat ry |
Kotisivut |
DocPoint on Helsingissä vuosittain tammi-helmikuussa järjestettävä elokuvafestivaali, joka keskittyy dokumenttielokuviin.[2] Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002.[3] Se on yksi Pohjoismaiden suurimpia vain dokumenttielokuviin keskittyvä elokuvatapahtumia.[4]
Festivaalin järjestää DocPoint-elokuvatapahtumat ry joka on perustettu vuonna 2001. Yhdistyksen tavoitteena on vahvistaa, syventää ja monipuolistaa dokumenttielokuvan asemaa ja sen tuntemusta Suomessa. DocPoint esittelee uusia kotimaisia ja kansainvälisiä dokumenttielokuvia, klassikoita ja erityisesti lapsille suunnatun dokumenttisarjan.[3] Lisäksi järjestetään seminaareja, luentoja, konsertteja sekä elokuva-alan opiskelijoille.
Festivaalia johtaa taiteellinen johtaja yhdessä toiminnanjohtajan kanssa.
Lähde: [5]
DocPointin yhteydessä jaetaan dokumenttien tekijöille tunnustuksia. Aho & Soldan -elämätyöpalkinto on tarkoitettu ansioituneelle suomalaiselle dokumenttielokuvaohjaajalle, ja se on myönnetty vuodesta 2002 lähtien. Apollo-palkinto jaetaan suomalaista dokumenttielokuvaa merkittävästi edistäneelle ja sen parissa erityisesti ansioituneelle henkilölle tai yhteisölle. Se on myönnetty vuodesta 2006 lähtien.[6]
Palkinto on saanut nimensä Heikki Ahon ja Björn Soldanin mukaan. He olivat suomalaisen dokumenttielokuvan pioneereja, jotka tuottivat urallaan 400 dokumenttielokuvaa. Sukunimistään huolimatta he olivat veljeksiä ja heidän isänsä oli kirjailija Juhani Aho. Heillä oli yhtiö Filmaustoimisto Aho & Soldan 1930-luvulla oli sen suuruden aikaa. He alkoivat tuolloin tekemään pitkiä dokumentteja. Aho ja Soldan tekivät elokuvia arkisten aiheiden ohella myös suomalaisista suurmiehistä kuten Sibeliuksesta. Elokuvien lisäksi he myös valokuvasivat paljon ja jättivät jälkeensä noin 20 000 valokuvaa.[7]
Kriteereinä Aho & Soldan -elämäntyöpalkinnon saamiselle ovat merkittävä ja suomalaista luovaa dokumenttielokuvaa kehittänyt elokuvatyö, sekä pitkään laadukkaana jatkunut ura dokumenttielokuvaohjaajana. Palkitun ohjaajan retrospektiivi esitetään festivaalin ohjelmistossa.[6]
Palkitut:
Lähde: [8]
Palkinto on saanut nimensä Karl Emil Ståhlbergin perustaman Ateljee Apollon, Suomen ensimmäisen merkittävän dokumenttielokuvayrityksen, mukaan.[9][6] Palkinnolla halutaan kunnioittaa laajasti dokumenttielokuvan parissa ansioituneita tekijöitä ja yhteisöjä. Apollo-palkittu kokoaa carte blanche -sarjan festivaalin ohjelmistoon.[6]
Palkitut:
Lähde: [8]