Tässä artikkelissa tutkimme lisää Doukkala-Abda:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Yhteiskunnan edetessä ja kehittyessä Doukkala-Abda:stä on tullut huomiota ja pohdintaa vaativa keskipiste. Kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Doukkala-Abda:n eri puolia ja ulottuvuuksia ja selvitämme sen merkityksen, vaikutuksen ja merkityksen nykymaailmassa. Tämän artikkelin historiasta tulevaisuuteen, tämä artikkeli perehtyy Doukkala-Abda:een tarjotakseen täydellisen ja rikastuttavan näkökulman tähän aiheeseen, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi.
Doukkala-Abda | |
---|---|
![]() Doukkala-Abdan sijainti Marokossa. |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Marokko |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Safi |
Pinta-ala | 13 285 km² |
Väkiluku (2004) | 1 984 039 |
Doukkala-Abda (arab. دكالة عبدة) oli yksi Marokon 16 alueesta (ransk. région).[1]
Syyskuussa 2015 Doukkala-Abdan alueen maakunnat El Jadida ja Sidi Bennour liittyivät Casablanca-Settatin alueeseen ja Safi ja Youssoufia liittyivät Marrakesh-Safin alueeseen. Näin ollen Doukkala-Abdan alue lakkautettiin.
Asukkaita alueella oli vuoden 2004 väestönlaskennassa 1 984 039, joista ulkomaisia oli 767. Kotitalouksia oli 356 096. Vuoden 1994 väestönlaskennassa väkiluku oli 1 793 458.[2] Doukkala-Abdan pääkaupunki on Safi, ja pinta-alaa alueella on 13 285 neliökilometriä.[1]
Marokon keskiosassa sijainnut Doukkala-Abda oli jaettu El Jadidan, Sidi Bennourin, Safin ja Youssoufian maakuntiin eli provinsseihin.[3] Provinssit on jaettu edelleen 87 kuntaan, joista 77 on maalaiskuntia (ransk. commune rurale) ja loput 10 kaupunkimaisempia (ransk. commune urbaine).[4]
Doukkala-Abdan alueen Atlantin rannalla sijaitseva pääkaupunki Safi on tunnettu keramiikastaan ja tärkeästä satamastaan, joka on yksi maan suurimmista.[5] Rannikolla sijaitsee myös El Jadidan kaupunki, jossa sijaitseva Mazaganin portugalilaiskaudella rakennettu kaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Doukkala-Abdan alue tunnetaan tazota-arkkitehtuuria edustavista kivirakennelmista. Tazotan arvellaan olevan jäänne Portugalin valtakaudelta.[6]