Tässä artikkelissa perehdymme EISCAT:een, joka on nykyään erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Näillä linjoilla tutkimme erilaisia EISCAT:een liittyviä näkökohtia tavoitteenamme tarjota syvällinen ja täydellinen käsitys siitä. Analysoimme EISCAT:n jokaista puolta sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan ja sen kehitykseen ajan myötä tarjotaksemme lukijoillemme rikastuttavan ja jatkuvasti kehittyvän näkökulman. Yksityiskohtaisen ja monialaisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen, jonka avulla voimme täysin ymmärtää EISCAT:n tärkeyden ja merkityksen nykyisessä kontekstissa.
EISCAT eli European Incoherent Scatter Scientific Association on kansainvälinen tutkimuslaitoksen yhteenliittymä, joka tekee tristaattisella ISR-tutkajärjestelmällä mittauksia, joilla tutkitaan ionosfääriä ja plasmasfääriä.
Järjestelmällä voidaan seurata esimerkiksi asteroideja[1] ja revontulia.[2]
Tutkat sijaitsevat Kiirunassa, Sodankylässä ja Tromssassa. Tutkajärjestelmän lähetin on suuritehoinen, megawattiluokan pulssimoduloitu tutka.
Lisäksi järjestelmään kuuluu Tromssassa sijaitseva radiolähetin, jolla ionosfääriä lämmitetään sekä jatkuvasti ionosfääriä tarkkaileva tutka-asema Huippuvuorilla. [3] 2010-luvulla EISCAT on suunnitellut mittausjärjestelmänsä uudistamista EISCAT-3D:ksi.[4] Marraskuussa 2022 uutisoitiin uuden Eiscat 3D -järjestelmän etenemisestä. Vanhat isot antennit korvataan 10 000 miniantennin kentällä parin vuoden sisällä. Uuden Eiscat 3D:n hinnaksi on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa. Tutka-asemat sijoittuvat Suomessa Kaaresuvantoon, Ruotsissa Abiskon lähelle Kaiseniemeen ja Norjassa Skibotniin, jonne tulee myös lähetin.[5]
Organisaatio on monikansallinen; sen jäsenmaita ovat Japani, Kiina, Norja, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Suomen osallistumisen rahoittaja on Suomen Akatemia.
Vuonna 2010 tohtori Esa Turunen johti EISCATia. Tällä hetkellä (2022) Eiscatin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii Oulun yliopiston professori Anita Aikio.[5]