Ealhmund:n teema on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ealhmund on ollut keskustelun ja pohdinnan kohteena monilla aloilla sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa aina sen vaikutukseen historiaan. Vuosien varrella on syntynyt erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka rikastuttavat Ealhmund:n ymmärtämistä ja arvostusta. Tässä artikkelissa tutkimme Ealhmund:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota laaja ja täydellinen yleiskatsaus tästä kiehtovasta aiheesta.
Ealhmund oli Kentin kuningas vuosina 784–789.[1][2] Anglosaksien kronikan mukaan Ealhmund oli Eafan poika ja tulevan Wessexin kuninkaan Egbertin isä. Vuodelta 784 on säilynyt ote peruskirjasta, jossa Ealhmund antoi Sheldwichistä maata Reculverin apotille. Ilmeisesti Mercian kuningas Offa syrjäytti Ealhmundin noin 789, sillä Anglosaksien kronikassa kerrotaan, että kentiläiset olisi aiemmin väärin perustein pakotettu luopumaan uskollisuudestaan Egbertin sukulaisille. Samana vuonna Wessexin kuningas Beorhtric ja Mercian kuningas Offa karkottivat Egbertin Englannista.[1] Seuraavalta vuodelta on säilynyt asiakirja, jonka mukaan Mercian kuningas Offa hallitsi suoraan Kentiä ilman mainintaa alikuninkaasta.[2]