Ebba Östenson

Nykymaailmassa Ebba Östenson on erittäin tärkeä aihe ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Ilmestymisensä jälkeen Ebba Östenson on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja kiistoja eri aloilla. Sen vaikutukset ovat tuntuneet muun muassa yhteiskunnassa, politiikassa, taloudessa, tieteessä ja kulttuurissa. Kun Ebba Östenson kehittyy edelleen ja saa merkitystään globaalilla näyttämöllä, on olennaista analysoida ja ymmärtää täysin sen vaikutus ja sen vaikutukset jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Ebba Östenson:n eri ulottuvuuksia ja sen roolia nyky-yhteiskunnassa.

Ebba Hilda Maria Östenson
Östenson 1910-luvun loppupuolella
Östenson 1910-luvun loppupuolella
Kansanedustaja
1. syyskuuta 1933 − 31. elokuuta 1936, 1. syyskuuta 1939 − 28. maaliskuuta 1954
Ryhmä/puolue RKP
Vaalipiiri Uudenmaan läänin
Henkilötiedot
Syntynyt27. toukokuuta 1894
Tampere
Kuollut23. elokuuta 1988 (94 vuotta)
Helsinki
Puoliso Kaj Erik Östenson (vuodesta 1922)

Ebba Hilda Maria Östenson, o.s. von Bonsdorff (27. toukokuuta 1894 Tampere – 23. elokuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi vuosina 1933−1936 sekä 1939−1954 RKP:n kansanedustajana Uudenmaan läänin vaalipiiristä. Lisäksi hän oli presidentin valitsijamiehenä vuonna 1950.

Elämä

Ebba Hilda Maria von Bonsdorff syntyi 27. toukokuuta 1894 Tampereella. Hänen vanhempansa olivat professori Carl Gabriel von Bonsdorff ja Bertha Johanna Sumelius. Ebba von Bonsdorff kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1912 ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1916. Vuonna 1919 hänestä tuli filosofian maisteri.[1] Tätä ennen, vuonna 1917, hän oli alkanut työskennellä Söderström & co förlagin kielentarkisjana, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1947. Lisäksi hän työskenteli vuonna 1919 Ylioppilaskunnan kirjaston vanhempana amanuenssina.[2]

Vuonna 1922 Ebba von Bonsdorff avioitui varatuomari Kaj Erik Östensonin kanssa. He saivat yhteensä kolme lasta, Gunillan vuonna 1923, Margaretan 1924 ja Catharinan 1928.[1]

Ebba Östenson valittiin vuoden 1933 eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi Uudenmaan läänin vaalipiiristä Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajana. Hän ei uusinut paikkaansa vuoden 1936 eduskuntavaaleissa, mutta nousi jälleen eduskuntaan vuoden 1939 eduskuntavaaleissa. Hän uusi paikkansa vuonna 1945, vuonna 1948 ja vuonna 1951.[2] Eduskunnassa hän pyrki muun muassa kehittämään naisten ammatillista koulutusta[3]. Östenson myös valittiin vuoden 1950 presidentinvaalissa valitsijamieheksi. Hän putosi eduskunnasta vuonna 1954.[2]

Östensonilla oli kansanedustajuuden lisäksi useita luottamustehtäviä. Hän oli muun muassa Naisjärjestöjen Keskusliiton varapuheenjohtaja vuodesta 1938, Suomen ruotsalaisen naisliiton (Finlands svenska kvinnoförbund) puheenjohtaja vuosina 1939-1948[1] ja Suomen ruotsalaisen Marttaliiton (Finlands svenska Martha-förbund) puheenjohtaja vuosina 1948-1964[3].[2]

Ebba Östenson kuoli 23. elokuuta 1988 Helsingissä.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Östenson, Ebba Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954. Projekt Runeberg. Viitattu 9.7.2019.
  2. ↑ a b c d e Ebba Östenson Eduskunta. Viitattu 9.7.2019.
  3. ↑ a b Östenson, Ebba Uppslagsverket Finland. Viitattu 9.7.2019.

Aiheesta muualla

Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajat