Eduard Brückner

Nykymaailmassa Eduard Brückner:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olipa kyseessä käsite, näkyvä henkilö, historiallinen tapahtuma tai ajankohtainen aihe, Eduard Brückner on onnistunut kiinnittämään huomiota ja herättämään keskustelua useilla yhteiskunnan aloilla. Sen vaikutus on ollut eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Koska Eduard Brückner on edelleen korkealla globaalilla asialistalla, on ratkaisevan tärkeää kaivaa syvemmälle sen kontekstiin, vaikutuksiin ja merkitykseen nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Eduard Brückner-ilmiötä ja sen eri seurauksia tarjoamalla kattavan ja objektiivisen näkemyksen tästä nykyään erittäin tärkeästä aiheesta.

Eduard Brückner.

Eduard Brückner (29. heinäkuuta 1862 Jena, Saksan liitto – 20. toukokuuta 1927 Wien, Itävalta) oli saksalainen maantieteilijä ja klimatologi.

Eduard Brückner syntyi 1862. Hänen isänsä oli baltiansaksalainen historioitsija Alexander Brückner. Hän vietti nuoruutensa Venäjällä ja opiskeli Tarton ja Münchenin yliopistoissa.[1] Brückner valmistui Münchenistä 1885.[2] Hän opetti tämän jälkeen Hampurissa Deutsche Seewartessa, kunnes sai maantieteen professorin paikan Bernin yliopistosta vuonna 1891. Bernistä hän siirtyi Hallen yliopistoon 1904 ja sieltä edelleen Wienin yliopistoon entisen opettajansa Albrecht Penckin seuraajaksi.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Österreichisches Biographisches Lexikon 1815–1950, s. 120. Wien: Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 1957. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 20.3.2013. (saksaksi)
  2. ↑ Mikultat, Ernst: ”Brückner, Eduard”. Teoksessa Neue Deutsche Biographie 2, s. 656. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio Viitattu 20.3.2013. (saksaksi)