Eduard Wiiralt

Nykymaailmassa Eduard Wiiralt:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe suuren yleisön keskuudessa. Alkuperäistään vaikutukseensa nyky-yhteiskuntaan Eduard Wiiralt on vanginnut tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien huomion. Rikas ja monimutkainen historia Eduard Wiiralt on kehittynyt vuosien varrella vaikuttaen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja sillä on keskeinen rooli monilla alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Eduard Wiiralt:n merkitystä ja sen vaikutusta eri aloilla kulttuurista talouteen, politiikkaan ja teknologiaan.

Eduard Wiiraltin hauta Père-Lachaisen hautausmaalla.

Eduard Wiiralt (1898–1954) oli virolainen graafikko. Hän asui Pariisissa 1925–1939 ja uudestaan vuodesta 1949 asuttuaan Ruotsissa pakolaisena 1945–1949. Hän oli uransa alussa ekspressionisti, ja aihepiiri oli uskonnollista, kirjallissymbolistista ja eroottista, myöhemmin hän teki luonnonaiheita ja eläinkuvia.[1] Wiiraltin tuotantoon kuuluivat 1930-luvun alun paheellista kaupunkielämää groteskisti esittävät apokalyptiset teokset Põrgu (Helvetti), Jutlustaja (Saarnaaja) ja Kabaree.[2]

Lähteet

  1. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 9, palsta 1502
  2. ↑ Zetterberg, Seppo: Uusi Viron historia, s. 251. SKS, 2017. ISBN 978-952-222-838-3