Tässä artikkelissa perehdymme Eemmeri:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan ja sen merkitystä eri aloilla. Eemmeri:llä on alusta asti nykypäivään ollut keskeinen rooli ihmiskunnan historiassa, ja se on vaikuttanut sekä kulttuurisesti että teknologisesti. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme perusteellisesti sen kehitystä, sen vaikutuksia ja sitä, kuinka se on muokannut tapaamme ymmärtää maailmaa. Lisäksi tutkimme sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia ja tarjoamme laajan ja monimutkaisen näkemyksen tästä kiehtovasta ilmiöstä, joka kiinnittää edelleen miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa.
Eemmeri oli noin 125 000 vuotta sitten Itämeren altaassa vallinnut merivaihe. Eemmeri oli nykyistä Itämerta huomattavasti suurempi Atlantin lahti, joka jonkin aikaa oli myös suoraan yhteydessä Karjalan poikki Vienanmereen,[1][2] jolloin Fennoskandia eristyi erilliseksi saareksi. Eemmeri peitti muun muassa Karjalankannaksen ja ulottui Etelä-Suomessa, Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaalla pitkälle sisämaahan. Pohjois- ja Keski-Suomessa oli kuivaa maata.[2] Eemmeri oli murtovesiallas, mutta kuitenkin nykyistä Itämerta suolaisempi ja lämpimämpi. Eemmeren jäljiltä on edelleen maaperässä suolataskuja.
Eemmeren nimi tulee tuolloin vallinneesta, viimeistä Veiksel-jääkautta edeltäneestä lämpimästä Eem-interglasiaalivaiheesta (n. 131 000–117 000 vuotta sitten). Interglasiaali taas on nimetty alankomaalaisen Eemjoen mukaan.
Eemmeri
Baltian jääjärvi · Yoldiameri · (Echineismeri) · Ancylusjärvi · Mastogloiameri · Litorinameri · Itämeri (Post-Litorinameri)