Eemu Myntti

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Eemu Myntti, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Eemu Myntti on aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksellisyyden ja vaikutuksensa vuoksi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Kautta historian Eemu Myntti on ollut tutkimuksen, analyysin ja keskustelun aiheena, mikä on synnyttänyt paljon erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia. Tässä mielessä tämän artikkelin tavoitteena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Eemu Myntti:stä, jotta lukijalle voidaan tarjota syvällinen ja tarkka käsitys tästä aiheesta.

Eemil Aleksander (Eemu) Myntti
Henkilötiedot
Syntynyt27. marraskuuta 1890
Vaasa
Kuollut29. elokuuta 1943 (52 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Salanimi Eemu Myntti
Ala taidemaalari
Taidesuuntaus ekspressionismi

Eemil Aleksander (Eemu) Myntti (27. marraskuuta 1890 Vaasa − 29. elokuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen ekspressionistinen taidemaalari, jonka töille oli ominaista voimakas värimaailma. Eemu Myntin vaimo oli taitelija Eva Bremer.

Elämäkerta

Uimarannalla vuodelta 1923

Eemu Myntin vanhemmat olivat tehtailija Juho Myntti ja Maria Nissilä. Hän jätti koulun kesken reputettuaan ylioppilaskirjoituksissa ja päätti vuonna 1910 ryhtyä taiteilijaksi. Myntti oli aluksi Arthur Heickellin oppilaana ja matkusti sitten 1912 Pariisiin kauppaneuvos Frithiof Tikanojan tukemana, jossa hän opiskeli pari vuotta tutustuen muun muassa kubismiin. Myntin tauluja oli näytteillä ensimmäisen kerran 1916. Hänen parasta luomiskauttaan oli 1920-luku, jolloin hän seurusteli monien Tulenkantajat-ryhmään kuuluneiden kirjailijoiden ja runoilijoiden kanssa.

Myntti oli saanut vuonna 1919 mesenaatikseen lankonsa kauppaneuvos Tikanojan. Tämän antaman taloudellisen tuen turvin hän saattoi omistautua yksinomaan maalamiselle kymmenen vuoden ajan ja teki muun muassa kolme pitkää ulkomaanmatkaa. Vuosina 1918–1921 hän harjoitteli maisemamaalausta asuen Etelä-Ranskassa, pienessä Cagnes'n kaupungissa. Toisen matkansa hän teki vuosina 1922–1924 Italiaan ja Ranskaan ja maalasi useita henkilömuotokuvia. Kolmas matka vuosina 1928–1929 suuntautui taas Etelä-Ranskaan. Tällä matkalla autokuumeen valtaan joutunut Myntti osti helmikuussa 1929 seitsenpaikkaisen Renault-avoauton mesenaattinsa Tikanojan laskuun.

Ehkä tämän takia tai sitten Tikanojan vaimon ja Myntin sisaren Ruusa Elisabethin kuoleman johdosta vuonna 1930 kuukausipalkallinen mesenaattisuhde päättyi. Tikanoja osti kuitenkin myöhemminkin Myntin töitä. Öljyvärimaalausten ohella Myntti teki pastellimaalauksia omaperäisellä väritekniikalla ja hänen tuotantoonsa kuuluu myös akvarelleja, monotyyppejä ja etsauksia. 1930-luvulla Myntti hankki toimeentulonsa tilaustöiden avulla, tekemällä muun muassa henkilömuotokuvia. Hän toimi myös keksijänä, kehittäen muun muassa kölittömän purjeveneen ja napittoman paidan. Myntin tuotantoa on esillä Tikanojan taidekodissa Vaasassa, jossa säilytetään myös hänen arkistoaan.

Väinämöisen soitto vuodelta 1933

Eemu Myntin puoliso vuodesta 1917 oli taidemaalari Ruth Eva Bremer. Eemu Myntin sisar taidemaalari Lyyli Visanti oli naimisissa arkkitehti, kuvataiteilija Matti Visannin kanssa.

Maalauksia

  • Vanhoja rakennuksia, maisema Cagnes'sta. 1920
  • Metsälampi. 1922
  • Sateen jälkeen. 1922
  • Saarijärven kirkko. 1922
  • Joutsenkaulamadonnat. 1922–1924
  • Uimarannalla. 1923
  • Kylpyrantaa. 1928
  • Biarritz. 1928
  • Pippuripuut. 1928–1929
  • Eksoottiset Mynthuskukat. 1928–1929
  • Mustalaistytöt. 1928–1929
  • Carmen. 1928–1929
  • Jean Sibeliuksen muotokuva. 1930
  • Mika Waltarin muotokuva. 1941
  • Teoksia Valtion taidemuseon taidekokoelmissa (Arkistoitu – Internet Archive)

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla