Eerikinkatu (Helsinki) on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien se on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, niin politiikassa, kulttuurissa, tieteessä kuin yhteiskunnassa yleensä. Asiantuntijat ja tutkijat ovat tutkineet ja analysoineet tätä aihetta sen vaikutuksen ja seurausten ymmärtämiseksi. Lisäksi se on herättänyt suuren väestön kiinnostuksen synnyttäen keskusteluja ja pohdiskeluja eri alustoilla ja keskustelutiloissa. Tässä artikkelissa tutkimme Eerikinkatu (Helsinki):tä yksityiskohtaisesti, analysoimme sen tärkeimpiä näkökohtia ja tarjoamme laajan ja monipuolisen näkökulman tähän aiheeseen.
Eerikinkadun varrella on monia suuria ja merkittäviä kivirakennuksia, joita on rakennettu puutalojen tilalle 1800-luvun lopulta aina 1900-luvun lopulle asti. Katu on ollut tunnettu monista ravintoloista (mm. 1970-luvun Safari Club, 1990-luvun Helmi,[1]Corona baari & biljardi, Eerikin Pippuri ja vuodesta 1939 toiminut Kannas), elokuvateattereista Orion ja Andorra (1987–2019, aik. Bio Charlie) sekä vuosina 1912–2018 Lapinlahden puistikon kulmalla toimineesta Joutsen-apteekista. Eerikinkadun varren toinen puisto on Köydenpunojanpuistikko Hietalahdessa.
Eerikinkadun ja Abrahaminkadun kulmassa sijaitsi Suomen ensimmäinen varsinainen asunto-osakeyhtiö, vuonna 1886 perustettu Työväen Asunto Oy Alku.[2]
Eerikinkadun arvellaan saaneen nimensä joko kreivi Carl Erik Mannerheimin (1759–1837) tai kunnallisasioissa vaikuttaneen köydenpunoja Erik Röön (1780–1866) mukaan[3].
Eerikinkatu 19: Joutsen-apteekki 1912–2018, nyt Apotek-viinibaari
Eerikinkatu 28 / Albertinkatu 35: arkkitehti Kaj Salenius, valmistunut 1962[8]
Eerikinkatu 36: alun perin Teknillisen korkeakoulun pitkä tiilirakennus, valmistunut 1933, arkkitehti Onni Tarjanne. Oli Metropolia-ammattikorkeakoulun käytössä, saneerattu 2010-luvun lopulla mm. asunnoiksi ja galleriatiloiksi.[9][10]
Eerikinkatu 37 / Hietalahdenkatu 7, arkkitehti Kaj Salenius, valmistunut 1961[8]
↑ abSchulman, Sari & Loukusa, Kerttu: Haapaniemenkatu 4 virastotalo, rakennushistoriaselvitys, s. 13. Arkkitehtitoimisto Schulman, Senaatti-kiinteistöt, 2013. Kirjanen digitoituna Internet Archivessa (PDF) Viitattu 5.3.2023.
↑Oksanen, Kimmo: Galleriat Huuto ja Rankka avaavat Eerikinkadulla syksyllä – Jätkäsaaresta häädön saaneille löytyi tila Kampista, kun Metropolia muutti pois. Helsingin Sanomat, 16.7.2018. Digilehti (maksullinen). Viitattu 15.8.2021.