Eesti Ekspress
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Eesti Ekspress:een liittyviä puolia, käsittelemme sen merkitystä eri yhteyksissä ja analysoimme sen mahdollisia vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Kautta historian Eesti Ekspress on ollut ratkaisevassa roolissa eri tieteenalojen kehityksessä, ja sen merkityksestä keskustellaan edelleen. Sen alkuperästä sen kehitykseen nykyaikana tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, kulttuuriin, tieteeseen, teknologiaan ja moniin muihin jokapäiväisen elämämme näkökohtiin. Tieteidenvälisellä lähestymistavalla pyrimme valaisemaan Eesti Ekspress:n eri näkökohtia, syventämään sen vaikutuksia ja tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen laajuuden ja merkityksen nykyään.
| Eesti Ekspress | |
|---|---|
 |
|
| Kustantaja | AS Ekspress Meedia |
| ISSN | ISSN 1406-1104 ja 3059-5193 |
| Perustettu | 1989 |
| Sitoutuneisuus | sitoutumaton |
| Kotikunta | Tallinna |
| Kotimaa | Viro |
| Ilmestymistiheys | kerran viikossa |
| Kieli | viro |
| Aiheesta muualla | |
| Eesti Express | |
Eesti Ekspress oli ensimmäinen poliittisesti riippumaton sanomalehti Neuvosto-Virossa.[1][2] Lehti alkoi ilmestyä maaliskuussa 2010 aikakauslehtenä.[3]
Historia ja linja
Lehti perustettiin 1989.[2] Ensimmäinen numero ilmestyi 22. syyskuuta 1989.[4] Lehti hyödynsi Gorbatšovin perestroika- ja glasnostpolitiikkaa. Sen perusti viikoittain ilmestyväksi sanomalehdeksi[2] Hans H. Luik yhdessä muiden kanssa. Lehden toimitus on Tallinnassa.[2] Lehteä julkaisee AS Ekspress Meedia, jonka julkaisuja ovat myös Eesti Päevaleht, Delfi, Maaleht ja LP.[5] Se ilmestyy edelleen kerran viikossa samassa formaatissa, mutta sillä on erilaisia liitteitä. Ilmestymispäivä on muuttunut torstaista keskiviikkoon[2] 30. huhtikuuta 2014 alkaen.
Eesti Ekspressin ansiosta Hans H. Luikista on tullut mediamoguli.
Eesti Ekspress on näkemyksiltään liberaali ja edustaa Virossa tutkivaa journalismia. Se on julkaissut useita merkittäviä ajankohtaisjuttuja[2] ja on tunnettu innovatiivisuudestaan. Neuvostoaikana se oli huomattavasti paksumpi kuin muut lehdet ja ensimmäinen, joka ilmestyi verkkojulkaisuna, ja se käytti ensimmäisenä valoladontaa. Sen vuoksi se on käyttänyt virheellisesti kirjainyhdistelmiä 'sh' ja 'zh' kirjainten 'š' ja 'ž' sijasta, joiden käyttö 1980-luvun jälkipuoliskolla oli tietotekniikassa hankalaa mutta jotka sisältyvät moniin viron kielen lainasanoihin, esimerkiksi garaaž, joka on lainasana englannista garage, ja tšau, lainasana italiasta ciao), ja slaavilaisista kielistä translitteroituihin nimiin, erityisesti venäläisiin.
Eesti Ekspress on nykyisin Viron suosituimpia sanomalehtiä, ja vuonna 2015 sen levikki oli 28 000.[6]
Päätoimittajat
- 1989–1990 Hans H. Luik
- 1990–1991 Ivo Karlep
- 1991 Hans H. Luik
- 1991–1992 Madis Jürgen
- 1992–1996 Priit Hõbemägi
- 1996–1997 Tiina Soone
- 1997–2002 Aavo Kokk
- 2002–2006 Tiina Kaalep
- 2006–2011 Priit Hõbemägi
- 2011–2013 Janek Luts
- 2013–2016 Allar Tankler
- 2016– Erik Moora
Lähteet
- ↑ Overview of science reporting in the EU s. 61. European Commission. 2007. Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Eesti Ekspress Euro Topics. Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Kai Joost: Eesti Ekspress switches to mag format Baltic Reports. 12.2.2010. Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Factsheet. Eesti Ekspress Publicitas. Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Eesti Ekspress, viitattu 14.12.2016
- ↑ Members eall.ee. Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Eesti Expressin kotisivu (viroksi)
