Eeva Kiviharju

Nykymaailmassa Eeva Kiviharju on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Eeva Kiviharju:stä on tullut keskeinen näkökohta, joka ansaitsee analysoinnin ja keskustelun, johtuipa sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutuksesta ihmisten jokapäiväiseen elämään tai vaikutuksestaan ​​ammattialalla. Tämän aiheen täydellisen ymmärtämiseksi on tärkeää tarkastella sen monia puolia ja pohtia asiaan liittyviä erilaisia ​​näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Eeva Kiviharju:tä yksityiskohtaisesti ja tarkastelemme sen merkitystä, vaikutuksia ja vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.

Lauluyhtye Seidat vuonna 1971.

Eeva Kiviharju (s. 1948 Helsinki)[1] on suomalainen muusikko ja iskelmämusiikin säveltäjä ja sanoittaja. Uransa alussa hän tuli tunnetuksi yhdessä siskojensa Raisa ja Suvi Kiviharjun kanssa 1960-luvun lopulla perustamastaan lauluyhtyeestä Seidat. Hän oli sisaruksista ainoa, joka jatkoi musiikkiuraansa.[2]

Kiviharjun tekemiä kappaleita on levytetty lähemmäs sata. Lauluyhtye Seitojen lisäksi niitä on esittänyt etenkin Paula Koivuniemi[3]. Kiviharju tunnetaan myös Laura Voutilaisen kappaleesta Vuoksi sun ja Timo Turusen esittämästä lastenlaulusta Pieni ystäväin[4].

Eeva Kiviharju osallistui Suomen euroviisukarsintaan 1977 esittämällä oman kappaleensa Palokankaan Maikki[5]. Euroviisukarsinnassa 1979 Kiviharjun kappaleen Hei tänne päin esitti lauluyhtye Seidat[6]. Paula Koivuniemi osallistui Kiviharjun kappaleella Tuultako tavoitan vuoden 1984 karsintaan. Marjorie kilpaili euroviisukarsinnoissa vuonna 1988 Kiviharjun kappaleella Tie[7] ja vuonna 1990 kappaleella Tuuli.

Eeva Kiviharju teki esiintymiskappaleet myös ensimmäisen Tenavatähti-laulukilpailun vuonna 1990 voittaneelle Daralee Jumpsenille. Kiviharju on Jumpsenin täti.[8]

Lähteet

  1. ↑ Kiviharju, Eeva, 1948- Finto. Viitattu 21.4.2023.
  2. ↑ Fagerlund, Markku: Seidat laulavat jälleen. Helsingin Sanomat, 4.9.1984, s. 45. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.11.2021.
  3. ↑ Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999. Viitattu 27.11.2021.
  4. ↑ Eeva Kiviharju Populappi-sivusto, ”lappilaisen populaarimusiikin löytöpiste”, lähteenä Junttila, Arto (2003): Poppia Väylän pyörtheistä. Välähdyksiä Tornion kevyen musiikin historiasta, s. 122–123. Viitattu 27.11.2021.
  5. ↑ Valitaan viisu. Helsingin Sanomat, 22.1.1977, s. 35. Näköislehti (maksullinen).
  6. ↑ Viisujen kotifinaali. Helsingin Sanomat, 10.2.1979, s. 35. Näköislehti (maksullinen).
  7. ↑ Alueraadit valitsevat Suomen euroviisun. Helsingin Sanomat, 7.1.1988, s. 17. Näköislehti (maksullinen).
  8. ↑ Mettänen, Heli: Muistatko vielä Daralee Jumpsenin?... Iltalehti. 9.7.2020. Viitattu 21.4.2024.