Efemeridi
Efemeridi:n maailmassa on pitkät perinteet opiskelulla, keskustelulla ja tutkimiselle. Muinaisista ajoista lähtien Efemeridi on ollut kiehtovan ja uteliaisuuden kohde, joka on luonut loputtomia teorioita, löytöjä ja edistysaskeleita eri aloilla. Tällä hetkellä Efemeridi on edelleen ajankohtainen yhteiskunnan kiinnostava aihe, koska sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tässä artikkelissa perehdymme Efemeridi:n jännittävään maailmaan, analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykyään sekä tutkimme sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Efemeridi on almanakan kaltainen taulukko taivaankappaleiden sijainnista. Se ilmoittaa taivaankappaleen koordinaatit yleensä ekvatoriaalisessa koordinaatistossa tiettyinä päivinä ja kellonaikoina. Efemeridejä julkaistaan yleensä komeettojen, asteroidien, planeettojen, Kuun, Auringon sekä Maata kiertävien satelliittien paikoista. Efemeridit riippuvat jonkin verran havaitsijan paikasta maapallolla, mutta lukuun ottamatta lähimpiä taivaankappaleita kuten Kuuta ja joitakin Maan lähiasteroideja, erot ovat hyvin pieniä.
Efemeridien laskeminen oli 1700-luvulle tähtitieteilijöiden tärkeimpiä tehtäviä, kunnes enemmän taivaankappaleiden fysiikkaan liittyvät tutkimuskohteet korvasivat työlään ja tylsän laskennan. Taivaankappaleiden efemeridit on julkaistu perinteisesti kirjoina, mutta nykyään ne lasketaan yleensä tietokoneella. Jokseenkin kaikki tähtikarttaohjelmat osaavat tarvittaessa laskea ja tulostaa halutun kohteen efemeriditaulukon.
Tyypillisesti efemeridit kattavat useita satoja vuosia. Esimerkiksi asteroidien ja komeettojen radoissa tapahtuu kuitenkin satojen vuosien aikaskaalassa muiden kappaleiden vuorovaikutuksista johtuvia muutoksia, joita ei voida ennustaa analyyttisesti. Siksi efemerideille tulee aina ilmoittaa epookki, jolle koordinaatit on annettu, kuten J2000.0.
Nykyiset tieteelliset efemeridit antavat usein myös muuta hyödyllistä tietoa kohteesta, kuten sen etäisyyden, kirkkauden, näennäisen halkaisijan tai nousu- ja laskuajat.
Efemeridejä käytetään tähtitieteen lisäksi navigoinnissa sekä esimerkiksi valokuvauksessa, kun valaistuksen suunnittelussa halutaan huomioida Auringon tai Kuun nousu- ja laskuajat.
Aiheesta muualla
