Eiffel (ohjelmointikieli)

Nykymaailmassa Eiffel (ohjelmointikieli):stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Sen merkitys kattaa useita aloja, teknologiasta kulttuuriin, mukaan lukien talous ja politiikka. Eiffel (ohjelmointikieli) on kiinnittänyt kaiken ikäisten ihmisten huomion ja synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Eiffel (ohjelmointikieli):een ja analysoimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Sen alkuperästä sen mahdollisiin pitkän aikavälin seurauksiin perehdymme syvään ja tiukkaan analyysiin ymmärtääksemme paremmin tätä nykypäivänä niin yleistä ilmiötä.

Eiffel
Paradigma olio-ohjelmointi
Tyypitys vahva, staattinen
Muistinhallinta automaattinen roskienkeräys
Julkaistu 1985

Eiffel on Bertrand Meyerin kehittämä olio-ohjelmointikieli.[1]

Kielen kielioppi on avainsanapohjainen ALGOL:n ja Pascalin tapaan. Eiffel on vahvasti staattisesti tyypitetty. Muistinhallinnassa on automaattinen roskienkeräys.

Eiffelin kehitys on aloitettu vuonna 1985.[1]

Eiffelin tyypillisiä piirteitä ovat sopimuspohjainen ohjelmointi, vapaa perinnän käyttö, geneeriset luokat ja tyyppijärjestelmä, joka hallitsee sekä muuttujien arvoon että muuttujapaikkaan viittaamisen.

Seuraava Eiffel-koodin pätkä alustaa taulukkoni-muuttujan alkiot 0-10 arvoon 0: 

   from i := 0 until i >= 10 loop
      taulukkoni.put (0, i)
      i := i + 1
   end

"Hei maailma" -ohjelma Eiffel-kielellä

Seuraavassa on klassinen "hei maailma!" -ohjelma Eiffel-kielellä: 

class HEI_MAAILMA
create
   make
feature
   make is
      do
          io.put_string ("Hei, maailma!%N")
      end
end

Lähteet

  1. ↑ a b www.eiffel.com eiffel.com. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.