Eileithyia

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Eileithyia, joka on noussut erittäin tärkeäksi viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Alkuperäistään tämänhetkisiin vaikutuksiinsa Eileithyia on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen keskusteluja, pohdintoja ja analyyseja eri näkökulmista. Näitä linjoja pitkin tutkimme Eileithyia:n monia puolia sen vaikutuksesta politiikkaan, talouteen, kulttuuriin ja sen vaikutuksiin ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tällä tavalla perehdymme yleismaailmallisesti kiinnostavaan aiheeseen, joka kutsuu meidät pohtimaan ja vuoropuheluun etsimään parempaa ymmärrystä Eileithyia:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.

Athene syntyy Zeuksen päästä, Eileithyia on kuvassa oikealla. Amforan kuvitusta noin vuodelta 550–525 eaa.

Eileithyia (m.kreik. Εἰλείθυια) oli kreikkalaisessa mytologiassa äitiyden ja synnytyksen jumalatar.[1] Hän oli Zeuksen ja Heran tytär ja Areen ja Heben sisar.[2] Eileithyia tuli naisten avuksi kun synnyttämisen aika tuli, ja jos häntä kunnioitettiin, hän nopeutti synnytystä, mutta suututtuaan hän sen sijaan pitkitti sitä. Vanhemmissa teksteissä häneen viitattiin monikossa, synnytyksen jumalattarina.[3]

Alkmenen odottaessa Zeukselle Heraklesta sai Eileithyia mustasukkaiselta Heralta tehtäväksi estää synnytys. Niinpä Eileithyia istui synnytyksen aikaan Alkmenen lähettyvillä alttarin ääressä kädet ja jalat ristissä siten estäen synnytyksen. Hänet kuitenkin huomasi Galanthis, Alkmenen palvelustyttö, joka osasi yhdistää hitaasti etenevän synnytyksen jumalattareen, ja niin hän huudahti tälle ilosanoman, että Alkmenen rukouksiin on vastattu ja tämä on synnyttänyt terveen pojan. Yllättyneenä Eileithyia oikaisi raajansa, ja samoin tein Herakles syntyi. Kostoksi petoksesta Eileithyia muutti Galanthiin näätäeläimeksi.[4]

Merkittävin Eileithyian kulttipaikka oli niin kutsuttu Eileithyian luola Kreetalla.[5]

Lähteet

  1. ↑ Juha Honkala: Mytologian sanakirja, s. 62. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24578-X
  2. ↑ Hesiodos: Jumalten synty 921–922 (engl. käännös).
  3. ↑ Homeros: Ilias 267 (engl. käännös).
  4. ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia ix, 304–323 (engl. käännös).
  5. ↑ Eileithyia cave Ministry of Culture and Sports. Viitattu 20.10.2015 (englanniksi).