Elatiivi

Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.

Elatiivi on yksi suomen kielen sisäpaikallissijoista inessiivin eli sisäisen olosijan sekä illatiivin eli sisäisen tulosijan ohella. Sen vastine ulkopaikallissijojen ryhmässä on ulkoinen erosija eli ablatiivi. Joissain suomen murteissa esiintyy myös niin sanottu yleinen erosija eli eksessiivi.

Elatiivi on tyypillinen sija mm. uralilaisissa kielissä.

Suomen kielessä elatiivin pääte on -sta/-stä.

Esimerkkejä:

• kissasta
• koirasta
• lehmästä

Monikossa lisätään i + viimeinen vokaali ja/tai konsonantti saattaa vaihtua tai hävitä:

• kiss/o-ista
• koir/-ista
• lehm/-istä
• keskus → keskuksista

Perusmerkitykseltään elatiivi on erosija, joka tarkoittaa konkreettisesti poistumista jonkin sisältä: talosta. Siitä on askel abstraktimpaan käyttöön: Havahduin mietteistäni. Suomessa usein jossakin kiinni olemista ilmaistaan sisäpaikallissijalla, joten on loogista, että otamme hatun päästä ja harjaamme pölyt vaatteistamme. Myös ulosmenoaukkoa ilmaistaan elatiivilla: Hyppäsimme ikkunasta. Puhe meni toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Kuten monilla muillakin sijamuodoilla, myös elatiivilla on muitakin merkityksiä kuin perusmerkityksensä. Esimerkkejä:

• Alkuperä: Tein takin vanhasta mekostani. Itku pitkästä ilosta. Lehdet alkavat tyvestä. Hänestä tuli opettaja.
• Puuttuminen: Takista puuttuu nappi.
• Estäminen tai estyminen (liittyy useimmiten verbin infinitiiviin): Estin häntä lähtemästä. Varoitin häntä putoamasta.
• Syy, aihe: Miestä epäillään murhasta. Sydämeni pakahtuu surusta. Ei nyt leikistä parane suuttua.
• Puhuminen, tietäminen, tunteminen: Hän puhui sinusta. Mistä sen tiedät? Iloitsen menestyksestäsi. Pidätkö vihreästä teestä?
• Kiinni pitäminen: Pidä minua kädestä. Ota kiinni kaiteesta.
• Mielipide: Minusta tuo on ruma. Omasta mielestäni onnistuin.
• Maksaminen: Myin vanhan autoni tuhannesta eurosta. Tässä satanen vaivoistasi.
• Aika: alkuviikosta, heti aamusta
• Muita: Hän on sekaisin päästään, tiukka arvostaan. Sovimme asiasta. Sali täyttyi ihmisistä. Housut repesivät takapuolesta.

Viron kielessä elatiivin pääte on -st.

Esimerkkejä:

• kassist 'kissasta'
• koerast 'koirasta'
• lehmast 'lehmästä'

Ersämordvassa elatiivin pääte on -sto (-ste). Esimerkiksi:

• ťeste 'tästä'
• miństeńek, mińek ejste 'meistä'
• veľeste 'kylästä'
• ošsto 'kaupungista'

Sama pääte esiintyy myös ersän adverbeissa kuten beŕańste 'huonosti', čurosto 'harvoin'.

Unkarin kielessä elatiivin pääte on -ból/-ből. Käyttö vastaa useimmiten suomen elatiivia, joskus myös ablatiivia:

• paikka: házból 'talosta', Finnországból 'Suomesta'
• aika: vaskorszakból való 'rautakaudelta peräisin oleva'
• olotila: kigyógyult a betegségéből 'hän on parantunut taudistaan'
• tapa: teljes szívemből kívánom, hogy… 'toivon sydämestäni, että…'
• alkuperä: fából készült 'puusta tehty'
• syy: mi okból 'mistä syystä'

• Mitä sisä- ja ulkopaikallissijoilla tarkoitetaan? Iso suomen kielioppi verkossa (VISK): § 1238. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008.
• Panu Mäkinen: Suomen kielioppi (Arkistoitu – Internet Archive) 1999–2004.
• Jukka Korpela: Eikö saisi myydä asuntoa parvekkeella? Suomen kielen ns. paikallissijojen hyvästä käytöstä 2002–2008.