Eliö

Nykyään Eliö on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ihmisten huomion eri puolilta maailmaa. Eliö:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on herättänyt laajaa keskustelua ja lisännyt kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Eliö on ollut sen alkuperän vaikutuksesta nykypäivään lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja analyysien kohteena, jotka pyrkivät valaisemaan sen monia ulottuvuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Eliö:n eri puolia ja sen vaikutusta ympäristöömme. Tavoitteena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä.[1] Eliö koostuu aina yhdestä tai useammasta solusta, joissa on sama perintöaines, DNA. Kaikki tunnetut eliöt rakentuvat orgaanisista yhdisteistä.

Eliöiden varhainen kehityshistoria on hämärän peitossa, mutta evoluutiobiologisissa teorioissa otaksutaan, että eliöt olisivat syntyneet Maan alkumerissä tai vulkaanisissa lähteissä yli kolme miljardia vuotta sitten. Aikojen kuluessa eliökunta olisi monipuolistunut ja kehittynyt evoluution myötä.

Luokittelu

Eliökunta (Biota) on yhteisnimitys kaikille eliölajeille ja -luokille. Eliökunta jaetaan kuuteen kuntaan (arkeonit, bakteerit, alkueliöt, sienet, kasvit ja eläimet) tai kolmeen domeeniin (bakteerit, arkeonit ja aitotumaiset).

Kuuteen kuntaan jakoa käytetään nykyään erityisesti koulubiologiassa, kun taas tieteellisissä yhteyksissä kolme domeenia on muodostunut vakiintuneeksi käytännöksi.

Kolmen domeenin aitotumaiset jakaantuu edelleen kuntiin; Perinteinen jako: eläimet, sienet, kasvit ja alkueliöt.

Virukset eivät ole yksiselitteisesti eliöitä, sillä isäntäsolujensa ulkopuolella ne ovat elottomia partikkeleja.

Eliöiden perinteinen taksonomia

Eliöiden fylogeneettinen taksonomia

Eliöiden sukupuu
  1. Bakteerit (Bacteria)
  2. Arkeonit (Archaea)
    1. Crenarchaeota
    2. Euryarchaeota
    3. Korarchaeota
    4. Nanoarchaeota
  3. Aitotumaiset (Eucarya)
    1. Archaeplastida (ns. Plantae sensu lato)
      1. Kasvit ja viherlevät (Viridiplantae tai Chlorobionta)
      2. Punalevät (Rhodophyta)
    2. Ophistokonta
      1. Eläimet (Metazoa tai Animalia)
      2. Aitosienet (Fungi tai Eumycota)
    3. Amebat (Amoebozoa)
    4. Kromalveolaatit (Chromalveolata)
      1. Ruskeat levät (Heterokontophyta tai Stramenophila)
      2. Alveolaatit (Alveolata)
    5. Juurijalkaiset (Rhizaria)
    6. Ekskavaatit (Excavata)
      1. Harvasiimaeliöt ja silmälevät (Euglenozoa)
      2. Ameboflagellaatit (Percolozoa)

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Eliö Tieteen termipankki. Viitattu 12.6.2017.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eliö.