Nykyään Elisabet York on yhteiskunnassa ajankohtainen aihe, joka herättää kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten kiinnostuksen. Ajan myötä Elisabet York:stä on tullut keskustelujen, keskustelujen ja pohdiskelujen lähentymispiste erilaisissa yhteyksissä, olipa kyse sitten akateemisesta, työelämästä tai henkilökohtaisesta ympäristöstä. Sen vaikutus on saavuttanut pisteen, jossa on välttämätöntä syventyä Elisabet York:een, sen vaikutuksiin ja vaikutukseen elämäämme. Tässä artikkelissa käsittelemme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Elisabet York:een, jotta voimme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja sen mahdollisia vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaamme.
Elisabet | |
---|---|
![]() | |
Englannin kuningatar | |
Valtakausi | 18. tammikuuta 1486 – 11. helmikuuta 1503 |
Kruunajaiset | 25. marraskuuta 1487 |
Syntynyt |
11. helmikuuta 1466 Westminsterin palatsi |
Kuollut |
11. helmikuuta 1503 (ikä 37) Lontoon Tower |
Puoliso | Henrik VII |
Lapset | 7 |
Suku | York |
Isä | Edvard IV |
Äiti | Elisabet Woodville |
Nimikirjoitus |
![]() |
Elisabet York (engl. Elizabeth of York; 11. helmikuuta 1466 – 11. helmikuuta 1503) oli Englannin kuninkaan Henrik VII:n puoliso ja kuningas Henrik VIII:n äiti.[1]
Elisabet oli York-sukuisen kuninkaan Edvard IV:n ja tämän puolison Elisabet Woodvillen tytär. Hänen avioliittonsa uuden kuninkaan Henrik VII:n kanssa yhdisti kilpailevat York- ja Lancaster-suvut yhdeksi Tudor-suvuksi ja vahvisti samalla Henrikin jälkeläisten oikeuden kruunuun. Elisabetin äiti Elisabet Woodville suostui järjestämään naimakaupan, mikäli Henrikin onnistuisi syrjäyttää Elisabet Woodvillen lanko Rikhard III valtaistuimelta. Tämä onnistui Bosworthin taistelussa 1485. Häät järjestettiin seuraavana vuonna. Kuningattareksi Elisabet kruunattiin vasta 25. marraskuuta 1487, yli vuosi pariskunnan ensimmäisen lapsen Arthurin syntymän jälkeen.
Elisabetin ja Henrikin avioliitto oli kaikin puolin suhteellisen onnistunut. Pariskunta sai seitsemän (tai mahdollisesti kahdeksan) lasta:
Elisabetin vanhin poika Arthur kuoli pian sen jälkeen, kun oli nainut Espanjan prinsessan Katariina Aragonialaisen.[2] Ilmeisesti tämän johdosta Elisabet päätti tulla raskaaksi vielä viimeisen kerran vahvistaakseen kuningassukua. Hän synnyttikin vielä tyttären, Katariinan, joka kuitenkin kuoli heti. Elisabet itse sairastui raskauden jälkeiseen infektioon ja kuoli yhdeksän päivän kuluttua 37-vuotissyntymäpäivänään.
Vaikka Henrik VII olikin tunnetusti tarkka rahoistaanlähde?, Elisabet sai loisteliaat hautajaiset. Hänet haudattiin Lontoon Westminster Abbeyhyn, jonne myös hänen miehensä myöhemmin haudattiin hänen rinnalleen.[2]
Yorkin Elisabet on ainoa Englannin kuningatar, joka on ollut kuninkaan vaimo (Henrik VII), tytär (Edvard IV), sisar (Edvard V), veljentytär (Rikhard III) ja äiti (Henrik VIII). Hänen myös sanotaan antaneen kasvonsa herttakuningattarelle.[3]
Elisabetin toinen poika Henrik VIII seurasi Elisabetin miestä Englannin valtaistuimelle, Elisabetin vanhin tytär Margareeta nai Skotlannin kuninkaan Jaakko IV:n ja Elisabetin nuorempi eloonjäänyt tytär Maria Tudor nai Ranskan kuninkaan Ludvig XII:n. Margareetan pojasta tuli Skotlannin kuningas Jaakko V, hänen pojantyttärensä oli kuningatar Maria Stuart ja pojantyttärenpoikansa kuningas Jaakko VI, josta kaikki myöhemmät Ison-Britannian hallitsijat polveutuvat.