Ellen Segerstråle
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Ellen Segerstråle:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri kulttuurien huomion. Ellen Segerstråle on herättänyt keskustelua, tutkimusta ja syvällisiä pohdiskeluja yhteiskunnallisista vaikutuksistaan tieteellisiin vaikutuksiinsa. Kautta historian Ellen Segerstråle:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmisen kehityksessä, ja se on vaikuttanut kaikkeen ihmissuhteista teknologian kehitykseen. Tässä artikkelissa sukeltamme Ellen Segerstråle:n eri puoliin analysoimalla sen nykyistä merkitystä ja sen tulevaisuuden ennustetta. Valmistaudu tutustumaan kaikkiin tietoihin Ellen Segerstråle:stä!
| Ellen Segerstråle | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. kesäkuuta 1890 |
| Kuollut | 22. tammikuuta 1970 (79 vuotta) |
| Ammatti | arkkitehti, piirustuksenopettaja |
| Vanhemmat |
Knut Albert Segerstråle Hanna Frosterus-Segerstråle |
|
|
|
Ellen Elisabet Segerstråle (22. kesäkuuta 1890 – 22. tammikuuta 1970)[1][2] oli suomalainen arkkitehti ja piirustuksenopettaja.
Elämä ja ura
Segerstrålen vanhemmat olivat Knut Albert Segerstråle ja taidemaalari Hanna Frosterus. Hänen sisaruksiaan olivat eläintieteilijä Sven Segerstråle, taidemaalari Lennart Segerstråle ja kirjailija Solveig von Schoultz. Segerstråle sai diplomin arkkitehtitutkinnon suorittamisesta vuonna 1917.[3] Hän oli suunnitellut vanhemmilleen näyttävän puutalon Porvooseen jo 1910-luvun alussa.[4] Segerstråle suunnitteli myös Villa Gluschkoffin Geitlinin suvun omistamalle Tallholmin huvilasaarelle Espooseen.[5]
Segerstråle työskenteli sittemmin piirustuksenopettajana Porvoossa.[4]
Lähteet
- Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. (Toinen, tarkistettu painos) Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1
Viitteet
- ↑ Olin, Rafael: Ellen Elisabet Segerstråle Geneanet.org. Viitattu 22.11.2020.
- ↑ Ellen Elisabet Segerstråle BillionGraves. Viitattu 21.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Vuosikertomus korkeakoulun toiminnasta Aaltodoc.aalto.fi. 1917. Viitattu 22.11.2020.
- ↑ a b Töyrylä, Inka: Talot kertovat: Uranainen ja perheenäiti rakennutti talon, jossa oli ateljee taivasnäkymällä Uusimaa.fi. 15.2.2020. Viitattu 22.11.2020.
- ↑ Härö, s. 179–182