Elokuva-Aitta
Tässä artikkelissa tutkimme Elokuva-Aitta:n kiehtovaa maailmaa ja käsittelemme sen alkuperää, vaikutusta ja merkitystä nykyään. Elokuva-Aitta on herättänyt ennennäkemättömän kiinnostuksen useilla tiedon aloilla alusta alkaen sen kehittymiseen ajan myötä. Tarkkaan ja yksityiskohtaisen lähestymistavan avulla analysoimme Elokuva-Aitta:n eri puolia ja tarjoamme lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä jännittävästä aiheesta. Lisäksi tarkastelemme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, populaarikulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään korostaen sen merkitystä ja merkitystä nykymaailmassa. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Elokuva-Aitta:n monien puolien läpi!
Elokuva-Aitta oli vuosina 1932–1968 ilmestynyt, elokuviin keskittynyt aikakauslehti. Se oli aikoinaan Suomen suurin elokuvajulkaisu, vuonna 1952 sen levikki oli 30 500. Päätoimittajana toimi muun muassa Seura-lehden perustanut Ensio Rislakki.
Vuonna 1966 päätoimittajana oli Kirsti Jaantila ja lehteä kustansi Lehtiaitta Oy, jonka toimitus sijaitsi osoitteessa Fredrikinkatu 48, Helsinki.[1] Lehti ilmestyi joka toinen viikko eli 24 numeroa vuodessa. Lehteä painettiin Kustannusosakeyhtiö Otavan syväpainossa Helsingissä. Irtonumeron hinta oli 1,20 mk ja vuosikerran 21 mk.
Historia
Elokuva-Aitta-lehden juuret ulottuivat "filmitaiteelliseen" Filmiaitta-aikakauslehteen, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1921. Sen ruotsinkielinen rinnakkaispainos Filmrevyn ilmestyi vuosina 1921–1927.[2] Lehden ensimmäinen päätoimittaja oli Ragnar Öller. Lehden ilmestymistiheys vaihteli, mutta se tuli ilmestyi kaksi kertaa kuukaudessa. Vuonna 1927 Suomi-Filmi perusti Filmiaitalle kilpailevan elokuvalehden Elokuva, joka taistelisi sen "trustia" vastaan, ja lehtien välinen nokitus jatkuikin vuoteen 1928 asti. Vuosien 1931–1932 taloudellinen lama ajoi lehdet yhteen, ja ne yhdistyivät vuonna 1932 Elokuva-Aitaksi.[3]
Rautatiekirjakaupan irtonumeromyynnissä Elokuva-Aitta oli vuonna 1933 sijalla 38, vuonna 1943 sijalla 14, vuonna 1953 sijalla 27 ja vuonna 1963 sijalla 55.[4]
Päätoimittajia
- Ragnar Öller, ensimmäinen päätoimittaja
- Ensio Rislakki 1932–1934[5]
- Aino Aurela 1934–1947[5]
- Veikko Karumo 1947–1950[6][5]
- Valma Kivitie 1950–1961[5]
- Kirsti Jaantila 1961–1967[5]
- Olavi Järvi 1968[6][5]
Katso myös
Lähteet
Kirjat
- Kari Uusitalo: Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet : johdatus kotimaisen elokuvan ja elokuva-alan historiaan 1896–1963 , Helsinki : Otava, 1965
Viitteet
- ↑ Elokuva-Aitta N:o 5 1966
- ↑ Uusitalo (1965), s. 166
- ↑ Uusitalo (1965), s. 167
- ↑ Kastemaa, Matti J.: Rautakirjalla on puolensa, s. 50–51. (Tilasto perustuu heinä–syyskuun myyntiin kunakin vuonna) Porvoo: Rautakirja, 1985. ISBN 951-9194-49-5
- ↑ a b c d e f Karlsson, Risto: Kansikuva uusiksi. Kuusikymmentä vuotta elämää ja ihmisiä Yhtyneissä Kuvalehdissä, s. 384. Yhtyneet Kuvalehdet, 1996. ISBN 951-9435-65-4
- ↑ a b Uusitalo, Kari: ”Vuonna 1994 kuolleita suomalaisia”, Elävän kuvan vuosikirja 1995, s. 169. Suomen elokuvasäätiö, Edita. ISBN 951-37-1581-7