Nykymaailmassa Emån on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion planeetan joka kolkassa. Emån on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko historiallisen merkityksensä, nyky-yhteiskunnan merkityksensä tai tulevaisuuden vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Emån on ollut keskustelun, laajan tutkimuksen ja yksityiskohtaisen analyysin kohteena, mikä on johtanut monenlaisiin mielipiteisiin ja näkökulmiin. Tässä artikkelissa tutkimme Emån:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan valaista aihetta, joka herättää edelleen kiinnostusta ja uteliaisuutta ympäri maailmaa.
Emån | |
---|---|
![]() Emån at Holsbybrunn,Vetlanda Municipality |
|
Maanosa | Eurooppa |
Maat | Ruotsi |
Läänit | Kalmar, Jönköping |
Maakunnat | Småland |
Kunnat | Oskarshamn, Högsby, Hultsfred, Vetlanda, Sävsjö, Nässjö |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Emånin vesistö |
Pinta-ala | 4 471,9 km² [1] |
Järvisyys | 6 % [2] |
Pääuoman pituus | 219 km [1] |
Pääuoman osuudet | Emån ←Lillån ←Huluån |
Joen uoman kohteita | |
Alkulähde | Storesjön, Bodafors, Nässjö [3] |
Laskupaikka | Em, Emfors, Oskarshamn [4] |
Mittaustietoja | |
Lähdekorkeus | 286 m mpy. |
Laskukorkeus | 0 m |
Korkeusero | 286 m |
Pituus | 207 km [1] |
Kaltevuus | 1,38 m/km |
Keskiylivirtaama | 90,1 m³/s (MHQ) [5] |
Keskivirtaama | 32 m³/s (MQ) [5] |
Keskialivirtaama | 8,78 m³/s (MNQ) [5] |
Muuta | |
Muualla | Wikimedia Commons |
|
Emån on Ruotsissa Kalmarin läänissä virtaava 229 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Emånin vesistössä sen pääuomaan. Joen valuma-alueen pinta-ala on 4 472 neliökilometriä ja se laskee Itämeren pääaltaaseen Kalmarinsalmessa lähellä Påskallavikiä Oskarshamnin kunnassa.[1][2][6][4]
Emånin pääuomassa on 18 vesivoimalaitosta: Karlshammar, Jungnerholmarna, Finsjö Nedre, Finsjö Övre, Högsby, Blankaström, Järnforsen, Kvillsfors, Turefors, Ädelfors, Bruksgården, Aspö, Holsby Kvarn, Sjunnen, Flugeby, Nyafors (Hargdammen), Rosenfors Bruk ja Högebro. Voimaloiden yhteisteho on 16,5 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 74,2 gigawattituntia.[7]