Tässä artikkelissa tutkimme Emancipation Proclamation:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Syntymisestään lähtien Emancipation Proclamation on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja pohdiskeluja eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä mielessä pyrimme ymmärtämään, kuinka Emancipation Proclamation on muokannut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Näillä sivuilla analysoimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Emancipation Proclamation:een, paljastaen sen merkityksen nykyisellä alalla ja sen ennusteen tulevaisuuteen. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkemys aiheesta ja tarjota lukijalle tarvittavat työkalut Emancipation Proclamation:n vaikutuksen ymmärtämiseen ja pohtimiseen ympäristössämme.
Emancipation Proclamation, suom. vapautusjulistus, oli Yhdysvaltain sisällissodan aikainen presidentti Abraham Lincolnin presidentillinen julistus. Tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1863 voimaan tulleessa julistuksessa määrättiin pysyvästi vapautettavaksi kaikki etelävaltioiden hallitsemilta sota-alueilta pakenevat orjat sekä pohjoisvaltioiden asevoimien etelävaltioilta valtaamien alueiden orjat.[1]
Julistus koski ainoastaan liittovaltion vastaiseen kapinaan nousseen konfederaation kymmenen osavaltion aluetta, eikä siten itsessään lakkauttanut kokonaan orjuutta, joka jatkui muilla Yhdysvaltain eteläosien alueilla. Julistuksessa luvattiin vapautetuille afroamerikkalaisille miehille oikeus liittyä unionin armeijaan ja laivastoon, ja sodan lopulla lähes 200 000 afroamerikkalaisen uskotaan taistelleen unionin puolella.[1] Orjuus lakkautettiin kaikkialla Yhdysvaltain alueella vasta vuoden 1865 joulukuussa täytäntöön pannulla Yhdysvaltain perustuslain 13. lisäyksellä.[2]