Emil Nikolaus von Reznicek

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Emil Nikolaus von Reznicek:n kiehtovaan maailmaan. Tutustumme sen alkuperään, tutkimme sen monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Emil Nikolaus von Reznicek on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena useilla aloilla ensimmäisistä esiintymisistään nykypäivän merkityksellisyyteen. Opimme sen kehityksestä ajan myötä, sen ympärillä olevista erilaisista näkökulmista ja sen mahdollisista vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme. Liity kanssamme tälle matkalle Emil Nikolaus von Reznicek:n läpi ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on meille tarjota.

Emil Nikolaus von Reznicek
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Emil Nikolaus Joseph Freiherr von Reznicek (myös Rezniček; 4. toukokuuta 1860 Wien, Itävalta-Unkari — 2. elokuuta 1945 Berliini, Saksa) oli itävaltalainen säveltäjä. Hänen sukujuurensa olivat Böömissä.

Elämäkerta

Emil Nikolaus von Reznicek syntyi Wienissä kenraali, vapaaherra Joseph Reznicekin perheeseen. Hänen velipuolensa oli maalari Ferdinand von Reznicek (1868–1909). Emil Nikolaus opiskeli aluksi oikeustiedettä ja musiikkia Grazissa ja sitten musiikkia Leipzigin konservatoriossa. Hän työskenteli teatterikapellimestarina eri puolilla Saksaa, muun muassa Berliinin Koomisessa oopperassa, sekä opetti sävellystä Berliinin valtiollisessa musiikkikorkeakoulussa vuodesta 1920 alkaen. Hänen ollessaan Prahassa syntyi hänen esikoispoikansa Friedrich ("Fritz") 22. helmikuuta 1887. Von Reznicek työskenteli Saksassa myös natsien valtakaudella (Reichsmusikkammerin jäsenenä 1934–1942), ja hänelle myönnettiin Goethe-mitali vuonna 1935. Hänen poikansa Friedrich palveli myöhemmin luutnanttina Itävallan armeijassa ennen kuin muutti Yhdysvaltoihin 1. elokuuta 1907, jossa hän otti äitinsä sukunimen "von Marbod." Hän meni naimisiin Katharina ("Katie") Riesen kanssa Dresdenistä ja he kasvattivat yhdessä kaksitoista lasta.

Tuotanto

E. N. von Reznicekin sävellystuotantoon kuuluu useita oopperoita sekä kuoroteoksia, kamarimusiikkia ja orkesterimusiikkia. Hänen tunnetuin teoksensa lienee alkusoitto oopperaan Donna Diana (1894).

Sävellyksiä

Näyttämöteoksia

  • ooppera Donna Diana (1894/1933)
  • kansanooppera Till Eulenspiegel (1900/1939)
  • operetti Die Angst vor der Ehe (1913)
  • näytelmämusiikki Traumspiel August Strindbergin Uninäytelmään (1915)
  • satuooppera Ritter Blaubart (1920)
  • ooppera Holofernes (1922)
  • ooppera Satuala (1928)
  • ooppera Benzin (1929)
  • koominen kamariooppera Spiel oder Ernst (1930)
  • ooppera Der Gondoliere des Dogen (1931)
  • baletti Das goldene Kalb (1935)

Kuoroteoksia

  • requiem d-molli (1895) — kadonnut
  • messu F-duuri (1898) — luonnoksia säilynyt
  • kantaatti In Memoriam (1915)
  • koraalifantasia Vater unser (1919)
  • Der steinerne Psalm (1929)

Orkesteriteoksia

  • sinfoninen sarja nro 1 e-molli (1883)
  • sinfoninen sarja nro 2 D-dur (1896)
  • sinfonia nro 1 d-molli Tragische (1902)
  • Kevätalkusoitto eli Goldpirol-alkusoitto (1903)
  • sinfonia nro 2 B-duuri Ironinen (1904)
  • serenadi G-duuri jousiorkesterille (1905/1920)
  • preludi ja fuuga c-molli (1912)
  • sinfoninen runoelma Schlemihl: Ein Lebensbild (1912)
  • preludi ja kromaattinen fuuga cis-molli (1913)
  • sinfoninen runoelma Der Sieger: Ein symphonisch-satyrisches Zeitbild orkesterille, altolle ja sekakuorolle (1913)
  • sinfoninen runoelma Der Frieden: Eine Vision orkesterille ja sekakuorolle (1914) — kadonnut
  • sinfonia nro 3 D-duuri Vanhaan tyyliin (1918)
  • konserttikappale viululle ja orkesterille E-duuri (1918)
  • viulukonsertto e-molli (1918)
  • sinfonia nro 4 f-molli (1919)
  • teema ja muunnelmia Tragische Geschichte orkesterille ja baritonille (1921)
  • sinfonia nro 5 fis-molli Tanssisinfonia (1925)
  • fantasia-alkusoitto Raskolnikoff nro 1 (1925)
  • Sinfonisia muunnelmia teemasta Kol Nidrey (1929)
  • fantasia-alkusoitto Raskolnikoff nro 2 (1930)

Kamarimusiikkia

  • Jousikvartetto c-molli (1882)
  • Jousikvartetto cis-molli (1906/1921)
  • Jousikvartetto d-molli (1922)
  • Jousikvartetto e-molli (1930) — vain 1. ja 4. osa säilyneet
  • Jousikvartetto B-duuri (1932)

Urku- ja pianoteoksia

  • Kaksi fantasiakappaletta pianolle (1897)
  • preludi ja fuuga c-molli (1918) — orkesteriteoksen sovitus
  • preludi ja kromaattinen fuuga cis-molli (1920) — orkesteriteoksen sovitus
  • Valse Pathétique pianolle (1924)
  • Fantasia e-molli uruille (1930)

Lauluja

  • Zwei Balladen aus Fridericianischer Zeit bassolle ja pianolle tai orkesterille (1912)
  • Vier Bet- und Bußgesänge altolle tai bassolle ja pianolle tai orkesterille (1913)
  • seitsemän laulua keskiäänialalle ja pianolle (1939)

Kirjallisuutta

  • Chop, Max: E. N. v. Reznicek, sein Leben und seine Werke: Eine biographische Studie. Wien: Universal-Edition, s.a.
  • Specht, Richard: E. N. v. Reznicek: Eine vorläufige Studie. Leipzig: E. P. Tal & Co. Verlag, 1923.
  • Reznicek, Felicitas von – Nowak, Leopold: Gegen den Strom: Leben und Werk von E. N. von Reznicek Zürich: Amalthea-Verlag, 1960.

Aiheesta muualla