Emil Väre

Nykymaailmassa Emil Väre on kiinnostava aihe, joka herättää uteliaisuutta ja huomion monenlaisissa ihmisissä. Emil Väre on valloittanut kaikenikäisten ja -taustaisten henkilöiden mielikuvituksen, olipa sen nykypäivän merkityksellisyys, vaikutus yhteiskuntaan tai historiallinen merkitys. Emil Väre on edelleen jatkuvan tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkitykseen akateemisilla tai tieteellisillä aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Emil Väre:n eri ulottuvuuksia analysoimalla sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Tutkimme myös erilaisia ​​näkökulmia Emil Väre:een ja korostamme sen merkitystä ja relevanssia eri opinto- ja käytännön aloilla.

Mitalit
Emil Väre 1912
Emil Väre 1912
Maa:  Suomi
Miesten kreikkalais-roomalainen paini
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Tukholma 1912 67,5 kg
Kultaa Kultaa Antwerpen 1920 67,5 kg
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 1911 73 kg
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Budapest 1912 (epäv.) 82,5 kg

Emil Ernst Väre (syntyjään Vilén, tunnettu myös nimellä Eemeli Väre; 28. syyskuuta 1885 Kärkölä – 31. tammikuuta 1974 Kärkölä) oli kaksinkertainen kreikkalais-roomalaisen painin olympiavoittaja ja maailmanmestari sekä epävirallinen Euroopan mestari.

Väreen ura oli varsin loistelias. Hän esimerkiksi voitti kaikki vuosina 1912–1916 painimansa ottelut. Väre oli Viipurin Voimailijoiden perustajajäseniä. Väre päätti kilpauransa Antwerpenin kultamitaliin, jonka hän voitti sopuottelussa Taavi Tammista vastaan.[1]

Painin Suomen-mestaruuden Väre voitti 73 kg:n sarjassa vuosina 1909 ja 1911.[2]

Aktiiviuransa jälkeen Emil Väre teki mittavan päivätyän painin järjestötehtävissä. Hän oli kymmenkunta vuotta Painiliiton hallituksessa sekä toimi kahteen otteeseen Viipurin Voimailijoiden puheenjohtajana.

Hänelle myönnettiin Suomen urheilun kultainen ansioristi vuonna 1949.[3]

Saavutuksia

Lähteet

  • Kanerva, Juha: ”Väre, Emil (1885–1974)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 764–765. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 Teoksen verkkoversio.
  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat: Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 364. Jyväskylä: Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7
  • Emil Väre Olympedia. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Aho, Erkki: Emil Väre – vuosikymmenen painikuningas 21.1.2014. Erkki Aho. Viitattu 11.7.2015.
  2. ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 276. Otava, 1970.
  3. ↑ Ansioristejä ja -mitaleja Suomen urheilun kärkiväelle. Helsingin Sanomat, 26.2.1949, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 4.2.2025.

Aiheesta muualla