Englannin järviseutu

Nykymaailmassa Englannin järviseutu on erittäin tärkeä asia, joka vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Syntymisestään lähtien Englannin järviseutu on herättänyt kiistoja ja keskustelua, mikä on herättänyt laajaa kiinnostusta yhteiskunnassa. Vuosien varrella Englannin järviseutu on kehittynyt ja siitä on tullut tutkimus- ja tutkimusaihe, joka kattaa useita alueita tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Englannin järviseutu:n merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskunnassa, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja tarjoamme kattavan kuvan tästä ilmiöstä, joka herättää edelleen kiinnostusta ja huomiota ympäri maailmaa.

Englannin järviseutu tai Järviseutu[1] (engl. Lake District) on järvi- ja ylänköalue Luoteis-Englannissa. Suurin osa siitä on Cumbrian kreivikunnassa. Alueen tärkeimmät osat muodostavat Järviseudun kansallispuiston. Englannin korkeimmat huiput, kuten Scafell Pike, sijaitsevat Järviseudun alueella.[2] Järviseutu on lännestä itään noin 53 kilometriä leveä ja pohjoisesta etelään 64 km pitkä.[3] Puiston alueella elää vakituisesti noin 41 000 henkeä. Vuonna 2007 siellä kävi 8,3 miljoonaa matkailijaa.[4]

Järvet

Maisema Keswickin seudulta.
Herdwickinlammas Järviseudulla

Järviseudulla on yli neljätoista järveä ja lampea.[5] Niiden joukossa on sekä kylmiä, vähäravinteisia puroja ja järviä kuten Wastwater, että ravinteikkaampia järviä kuten Esthwaite Water.[6] Syvin järvi on 79 metriä syvä Wastwater. Pinta-alaltaan suurimmat järvet ovat:[3]

  1. Windermere – 1 459 ha
  2. Ullswater – 884 ha
  3. Derwentwater – 531 ha
  4. Bassenthwaite – 518 ha
  5. Coniston – 475 ha
  6. Haweswater – 387 ha
  7. Thirlmere – 327 ha
  8. Ennerdale – 301 ha
  9. Wast Water – 283 ha
  10. Crummock Water – 258 ha

Muut maastonmuodot

Scafell Pike
Skiddaw

Järvialueella kasvaa luontaista lehtimetsää, jonka vallitsevat puulajit ovat tammi ja haapa. Ylängöillä on kanervan ja rahkasammalen peittämää nummea. Laajat alueet ovat ruohokasvien peitossa.[7]

Alueella on oma maatiaislammasrotunsa, herdwickinlammas. Nämä kestävät lampaat laiduntavat korkeallakin kukkuloilla, ja nillä on tärkeä rooli maiseman pysymisessä perinteisenä.[8]

Korkeimmat huiput ovat

  1. Scafell Pike – 978 m
  2. Scafell – 964 m
  3. Helvellyn – 950 m
  4. Skiddaw – 931 m
  5. Great End – 910 m
  6. Bowfell – 902 m

Kulttuuri

Maantie.

Järviseutu tunnetaan siellä eläneistä kirjailijoista, joita ovat olleet muun muassa William Wordsworth ja Beatrix Potter. Potter omisti alueella maatilan, jonka hän lahjoitti myöhemmin National Trustille.[9] Wordsworth ajoi kansallispuiston perustamista alueelle ja kirjoitti siitä monia kävelyreittien kuvauksia. Guide to Lakes ilmestyi vuonna 1810.[3] Hän oli myös keskeinen hahmo Järvikouluksi kutsutussa runoilijaryhmässä, johon kuuluivat myös muun muassa Samuel Taylor Coleridge, Robert Southey, Thomas de Quincey ja John Ruskin.[10]

Lähteet

  1. ↑ Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 78. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7 (suomeksi)
  2. ↑ Scafell Pike Lake District Info
  3. ↑ a b c Facts and figures (Arkistoitu – Internet Archive) Lake District National Park
  4. ↑ Tourism (Arkistoitu – Internet Archive) Lake District National Park
  5. ↑ Geology (Arkistoitu – Internet Archive) Lake District National Park
  6. ↑ Special Qualities (Arkistoitu – Internet Archive) Lake District National Park
  7. ↑ Lake District Habitats (Arkistoitu – Internet Archive) Lake District National Park
  8. ↑ Herdwick Sheep Breeders' Association
  9. ↑ Beatrix Potter Lake District Lets Go
  10. ↑ Famous Writers (Arkistoitu – Internet Archive) Lake District National Park

Aiheesta muualla