Nykymaailmassa Enrico Battaglin:stä on tullut erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Olipa kyse hänen vaikuttavista saavutuksistaan, kiistanalaisista toimistaan tai historiallisesta merkityksestään, Enrico Battaglin on kiinnittänyt yleisön huomion monin eri tavoin. Vuosien varrella Enrico Battaglin on ollut intensiivisen tarkastelun ja tutkimuksen kohteena, minkä ansiosta asiantuntijat ja harrastajat voivat tutkia sen monia puolia ja ulottuvuuksia. Tässä artikkelissa perehdymme Enrico Battaglin:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla löydämme Enrico Battaglin:n merkityksen ja vaikutuksen jokapäiväiseen elämäämme ja koko maailmaan.
Enrico Battaglin | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. marraskuuta 1989 |
Kansalaisuus |
![]() |
Pyöräilijä | |
Joukkue | lopettanut |
Laji | maantie |
Rooli | ajaja |
Ajajatyyppi | yleisajaja |
Ura | |
Amatöörijoukkue(et) | |
2008–2011 2011 |
Zalf Désirée Fior[1] Colnago - CSF Inox (harjoittelija) |
Ammattilaisjoukkue(et) | |
2012 2013–2015 2016–2018 2019 2020 2021−2022 |
Colnago - CSF Inox Bardiani-CSF Team LottoNL-Jumbo Katjuša-Alpecin Bahrain-McLaren Bardiani–CSF–Faizanè |
Suurimmat voitot | |
Italian ympäriajo, 3 etappia |
|
Tiedot päivitetty: 5. tammikuuta 2024 |
|
|
Enrico Battaglin (s. 17. marraskuuta 1989 Marostica, Veneto) on italialainen maantiepyöräilijä. Hän aloitti ammattilaisuransa harjoittelijana Colnago - CSF Inox -joukkueessa 2011 ja edusti tallia, nimeltään sittemmin Bardiani-CSF, vuoteen 2015 saakka. Kausilla 2016−2018 hän ajoi Team LottoNL-Jumbo -tallissa, vuonna 2019 Katjuša-Alpecinissa, 2020 Bahrain-McLarenissa ja viimeisillä ammattilaiskausillaan 2021–2022 Bardiani–CSF–Faizanèssa.[1]
Battaglin voitti Italian ympäriajossa 2013 massakiriin päättyneen, vuoristossa ajetun neljännen etapin[2]. Seuraavan vuoden Italian ympäriajossa hän voitti Oropaan päättyneen vuorietapin ennen Dario Cataldoa ja Jarlinson Pantanoa[3]. Italian ympäriajossa 2018 hän voitti Santa Ninfaan päättyneen viidennen etapin[4].
Lähteet: Cycling Archives[1], Cyclingbase[5], Pro Cycling Stats[4]