Nykymaailmassa Ensio Vuorinen:stä on tullut yhä enemmän kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten kiinnostava aihe. Ensio Vuorinen on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Ensio Vuorinen:n merkitystä perusteellisesti, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja tutkimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ensio Vuorinen:llä on syntymästään nykyiseen merkityksellisyyteensä paljon tarjottavaa ympäröivän maailman heijastuksen ja ymmärtämisen kannalta.
Paavo Ensio Vuorinen (20. marraskuuta 1913 Helsinki – 22. kesäkuuta 1999 Vaasa)[1] oli suomalainen pesäpalloilija.
Ensio Janne Vuorinen pelasi Helsingin Pallonlyöjien edustusjoukkueessa 1937–1943 ja 1945–1948. Ulkopelissä Vuorinen pelasi lukkarina ja voitti yhden Suomen mestaruuden vuonna 1938 ja pelasi yhdessä Itä-Länsi-ottelussa. Vuorinen kuului HPL:n johtokuntaan 1948. Vuorisen aiempia joukkueita olivat Helsingin Kisa-Toverit, jossa TUL:n pesäpallomestaruus 1935, ja Pallo-Toverit. Vuorinen siirtyi vuonna 1949 Vaasan Mailaan.
Vuorinen opiskeli 1930-luvulla Suomen teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla[2] ja pelasi pesäpalloa menestyksellisesti jo koululaisena Kallion yhteiskoulun[3] ja teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston joukkueessa.[4] Hänellä oli useita akateemisia mestaruuksia pesäpallossa ja jääkiekossa. Vuorinen eteni sodan aikana sotilasarvoltaan luutnantiksi (1942)[5] ja myöhemmin reservin yliluutnantiksi (1967). Hän voitti pesäpallossa armeijan mestaruuden vuosina 1934 ja 1935.[6] Vuorinen pelasi menestyksellisesti myöhemmällä iällä bridgeä Vasa Bridgeklubbissa.[7]
Vuorinen oli ammatiltaan Vaasan kaupungin topografi ja hänen puolisonsa oli ekonomi Ilma Tuulikki Vuorinen (o.s. Lähdesniemi).[5]