Enstatiitti
Tässä artikkelissa käsittelemme Enstatiitti:tä kattavasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta, jotta voimme tarjota lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta. Tämän mukaisesti tutkimme erilaisia Enstatiitti:een liittyviä puolia, tutkimuksia ja mielipiteitä tavoitteenamme tarjota globaali ja päivitetty analyysi. Tämän artikkelin alkuperästä nykyiseen kehitykseen, yhteiskuntaan kohdistuvan vaikutuksensa ja eri alueiden merkityksen kautta tämä artikkeli pyrkii olemaan rikastuttava tietolähde kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita pääsemään Enstatiitti:n maailmaan.
| Enstatiitti | |
|---|---|
 Enstatiittia New Yorkin osavaltiosta Yhdysvalloista |
|
| Luokka | silikaattimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | MgSiO3 |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | valkea, harmaa, vihertävä tai ruskea |
| Asu | yleensä massiivinen, lamellinen tai kuituinen |
| Kidejärjestelmä | ortorombinen |
| Kaksostus | kyllä |
| Murros | rosoinen |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 5–6 |
| Ominaispaino | 3,21–3,96 g/cm3 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Kiilto | lasi- tai helmiäiskiilto |
| Viiru | harmahtava, väritön |
| Läpinäkyvyys | läpinäkyvästä lähes opaakkiin |
| Lähteet | |
| Aiheesta muualla | |
Enstatiitti on pyrokseenimineraalien enstatiitin (MgSiO3) ja fenrosiliitin (FeSiO3) seos. Enstatiitti voi olla väriltään valkeaa, harmaata, vihertävää tai ruskeaa. Sen kovuus on 5–6 Mohsin asteikolla, ja kiteisyys on ortorombinen ja monokliininen. Aineen ominaispaino on 3,21–3,96 g/cm³. Enstatiitti sulaa 25 kilobaarissa 1 787 °C:ssa.
Varsinainen enstatiitti on magnesiumsilikaatti, jota on tavallista laavakivissä ja metamorfisissa kivissä. Hypersteeni eli (Mg,Fe)SiO3 on seos, jossa magnesiumia ja rautaa on suunnilleen yhtä paljon. Brontsiitti on säärapautunut enstatiitti, jolle ominaista on metallia muistuttava kiilto ja pronssintapainen väri.[2] Bastiitti on enstatiitti, joka on muuttunut serpentiiniksi ja talkiksi, sekä mahdollisesti antofylliitiksi.[3]
Esiintyminen
Magnesiumpitoista enstatiittia on monissa syväkivissä, esimerkiksi dioriitissa ja gabrossa. Sulkeumina sitä on myös pintakivissä eli basaltissa, andesiitissa ja dasiitissa. Maan vaipassa enstatiittia esiintyy peridotiitissa ja pyrokseniitissa. Enstatiittia on myös meteoriiteissa. Spektrien avulla sitä on arveltu löytyvän kehittyneiden tähtien ympäriltä ja planetaarisen sumun NGC 6302 ympäriltä.
Lähteet
- ↑ Kai Hytönen: Enstatiitti Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus.
- ↑ Kai Hytönen: Brontsiitti Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus.
- ↑ Kai Hytönen: Bastiitti Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus.
- Muinaisten kivien voimat Energiakeskus Indigo. Viitattu 7.10.2010.
Aiheesta muualla
- Mindat: Enstatite (englanniksi)
- Webmineral: Enstatite Mineral Data (englanniksi)
- Handbook of Mineralogy: Enstatite (pdf) (englanniksi)