Tämän päivän artikkelissa perehdymme Enterovirukset:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen tutkimme kaikkia tähän aiheeseen liittyviä olennaisia näkökohtia. Sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksiin populaarikulttuuriin, käsittelemme jokaista yksityiskohtaa tarjotaksemme täydellisen ja objektiivisen näkemyksen. Analyyttisen ja kuvailevan lähestymistavan avulla syvennämme Enterovirukset:n merkitystä eri yhteyksissä ja korostamme sen merkitystä nykymaailmassa. Epäilemättä Enterovirukset on kiehtova aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen, ja juuri sitä ehdotamme tässä artikkelissa. Liity kanssamme tälle Enterovirukset:n löytö- ja inspiraatiomatkalle.
Enterovirus | |
---|---|
Virusten luokittelu | |
Ryhmä: | Ⅳ (+)ssRNA-virukset |
Kunta: | Virus |
Lahko: | Picornavirales |
Heimo: | Picornaviridae |
Suku: | Enterovirus |
Katso myös | |
Enterovirukset ovat helposti tarttuva, pikornaviruksiin kuuluvia pieniä, pyöreitä vaipattomia RNA-viruksia. Enterovirukset ovat saaneet nimensä siitä, että ne lisääntyvät pääasiassa suolistossa (kreikan enteron = suoli) ja tartunnan saanut ihminen erittää viruksia yleensä viikkokausia ulosteeseen. Enteroviruksia esiintyy maailmanlaajuisesti ja ne ovat yleisimpiä ihmisille infektioita aiheuttavista viruksista.[1]
Enterovirusten aiheuttama oirekirjo määräytyy virusten toissijaisen lisääntymispaikan mukaan. Osa enteroviruksista aiheuttaa keskushermoston tulehtumista. Esimerkiksi poliota aiheuttava enterovirus hakeutuu selkäytimeen tuhoten siellä keskushermoston hermosoluja.[2] Tyypin 1 diabetestä aiheuttavat enterovirukset tunkeutuvat haimaan tuhoten insuliinia tuottavat solut.[3] Enterovirukset voivat aiheuttaa myös aivokalvontulehdusta, sydänlihastulehdusta, enterorokkoa ja muita ihottumatauteja sekä yleistyneen infektion vastasyntyneille. Valtaosa enterovirusten aiheuttamista infektioista on kuitenkin oireettomia tai hyvin vähäoireisia.[1]
Enteroviruksiin kuuluvat myös coxsackievirukset ja ECHO-virukset.
Suomessa viime vuosikymmenellä yleisimmin esiintynyt muoto silloin tunnetuista enteroviruksista oli coxsackievirus A16 (CAV-16). Vuonna 2007 siitä todettiin uusi muoto enterovirus 71 (EV-71), joka on ollut yleinen Aasiassa. Virus 71 eristettiin ensimmäisen kerran Kaliforniassa vuonna 1969. Juuri tämä 71-muoto voi joskus aiheuttaa vakavampia oireita. Sitä ei kuitenkaan ole todettu Suomessa vuoden 2007 jälkeen. Esimerkiksi syksyn 2008 enterovirusepidemia ei ollut EV-71 -muodon aiheuttama.[4][5]
Huolellinen käsihygienia on tärkeää enterovirustartunnan leviämisen estämiseksi.[1] Poliota vastaan on olemassa rokote.[6] Suomessa on käynnistynyt rokotetutkimus, jossa on tarkoitus kehittää rokote Coxsackie B -ryhmän enteroviruksia vastaan, joiden on havaittu olevan 1 tyypin diabeteksen synnyn taustalla. Lisäksi ne aiheuttavat flunssaoireita, kuumetta ja esimerkiksi korvatulehduksia. Pahimillaan ne aheuttavat aivokalvontulehduksen tai sydänlihastulehduksen. Kehitteillä olevan rokotteen toivotaan ehkäisevän 1 tyypin diabeteksen lisäksi myös näitä muita tauteja.[7]