Enterovirukset

Tämän päivän artikkelissa perehdymme Enterovirukset:n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen tutkimme kaikkia tähän aiheeseen liittyviä olennaisia ​​näkökohtia. Sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksiin populaarikulttuuriin, käsittelemme jokaista yksityiskohtaa tarjotaksemme täydellisen ja objektiivisen näkemyksen. Analyyttisen ja kuvailevan lähestymistavan avulla syvennämme Enterovirukset:n merkitystä eri yhteyksissä ja korostamme sen merkitystä nykymaailmassa. Epäilemättä Enterovirukset on kiehtova aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen, ja juuri sitä ehdotamme tässä artikkelissa. Liity kanssamme tälle Enterovirukset:n löytö- ja inspiraatiomatkalle.

Enterovirus
Virusten luokittelu
Ryhmä: Ⅳ (+)ssRNA-virukset
Kunta: Virus
Lahko: Picornavirales
Heimo: Picornaviridae
Suku: Enterovirus
Katso myös

  Enterovirukset Wikispeciesissä
  Enterovirukset Commonsissa

Enterovirukset ovat helposti tarttuva, pikornaviruksiin kuuluvia pieniä, pyöreitä vaipattomia RNA-viruksia. Enterovirukset ovat saaneet nimensä siitä, että ne lisääntyvät pääasiassa suolistossa (kreikan enteron = suoli) ja tartunnan saanut ihminen erittää viruksia yleensä viikkokausia ulosteeseen. Enteroviruksia esiintyy maailmanlaajuisesti ja ne ovat yleisimpiä ihmisille infektioita aiheuttavista viruksista.[1]

Enterovirusten aiheuttama oirekirjo määräytyy virusten toissijaisen lisääntymispaikan mukaan. Osa enteroviruksista aiheuttaa keskushermoston tulehtumista. Esimerkiksi poliota aiheuttava enterovirus hakeutuu selkäytimeen tuhoten siellä keskushermoston hermosoluja.[2] Tyypin 1 diabetestä aiheuttavat enterovirukset tunkeutuvat haimaan tuhoten insuliinia tuottavat solut.[3] Enterovirukset voivat aiheuttaa myös aivokalvontulehdusta, sydänlihastulehdusta, enterorokkoa ja muita ihottumatauteja sekä yleistyneen infektion vastasyntyneille. Valtaosa enterovirusten aiheuttamista infektioista on kuitenkin oireettomia tai hyvin vähäoireisia.[1]

Enteroviruksiin kuuluvat myös coxsackievirukset ja ECHO-virukset.

Suomessa viime vuosikymmenellä yleisimmin esiintynyt muoto silloin tunnetuista enteroviruksista oli coxsackievirus A16 (CAV-16). Vuonna 2007 siitä todettiin uusi muoto enterovirus 71 (EV-71), joka on ollut yleinen Aasiassa. Virus 71 eristettiin ensimmäisen kerran Kaliforniassa vuonna 1969. Juuri tämä 71-muoto voi joskus aiheuttaa vakavampia oireita. Sitä ei kuitenkaan ole todettu Suomessa vuoden 2007 jälkeen. Esimerkiksi syksyn 2008 enterovirusepidemia ei ollut EV-71 -muodon aiheuttama.[4][5]

Huolellinen käsihygienia on tärkeää enterovirustartunnan leviämisen estämiseksi.[1] Poliota vastaan on olemassa rokote.[6] Suomessa on käynnistynyt rokotetutkimus, jossa on tarkoitus kehittää rokote Coxsackie B -ryhmän enteroviruksia vastaan, joiden on havaittu olevan 1 tyypin diabeteksen synnyn taustalla. Lisäksi ne aiheuttavat flunssaoireita, kuumetta ja esimerkiksi korvatulehduksia. Pahimillaan ne aheuttavat aivokalvontulehduksen tai sydänlihastulehduksen. Kehitteillä olevan rokotteen toivotaan ehkäisevän 1 tyypin diabeteksen lisäksi myös näitä muita tauteja.[7]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Mikä on enterovirus? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 29.11.2019. Viitattu 1.3.2020.
  2. ↑ Vehmanen, Mari: Enteroviruksen yhteys diabetekseen selviämässä Lääkärilehti. 24.2.2011. Viitattu 1.3.2020.
  3. ↑ Merikanto, Tiina: Ykköstyypin diabetekseen löytymässä rokote Yle Uutiset. 21.10.2013. Viitattu 21.10.2013.
  4. ↑ Blomqvist, Soile & Roivainen, Merja: Enterorokkoa ja keskushermosto-infektiota aiheuttava enterovirus 71 on saapunut Suomeen. Kansanterveys, 2008, nro 2, s. 17. Kansanterveyslaitos. ISSN 1236-973X Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.3.2020.
  5. ↑ Raju enterorokko leviää ärhäkästi kaikkialla Suomessa Helsingin Sanomat. 19.12.2008. Arkistoitu 20.12.2008. Viitattu 1.3.2020.
  6. ↑ Poliorokote eli IPV - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 10.4.2024. Viitattu 2.8.2024.
  7. ↑ Merikanto, Tiina: Diabetesrokotetta testataan ensi kertaa ihmisillä Suomessa – tutkimus voi olla merkittävä askel diabeteksen ehkäisyssä Yle Uutiset. 27.1.2021. Viitattu 2.8.2024.

Aiheesta muualla