Epäonnistunut valtio
Nykymaailmassa Epäonnistunut valtio:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Epäonnistunut valtio on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi aihe, joka herättää uteliaisuutta ja keskustelua eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Epäonnistunut valtio:een liittyviä eri puolia ja näkökulmia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme syventämään Epäonnistunut valtio:n ymmärrystä tarjoamalla kattavan näkemyksen, jonka avulla lukijat voivat syventyä tähän kiehtovaan aiheeseen ja laajentaa tietämystään siitä.
Epäonnistunut valtio eli romahtanut valtio (engl. failed state) on toimintakykynsä menettänyt valtio, joka on niin heikko ettei se pysty hallitsemaan aluettaan eikä suojelemaan kansalaisiaan. Ei ole yksiselitteistä, millä taholla on oikeus todeta ja perustella jonkin maan valtiovallan epäonnistuminen. Valtiovallan epäonnistuminen halutaan kiistää, sillä kansainvälisessä politiikassa asialla voi olla huomattavat seuraukset.[1]
Ei ole myöskään yksikäsitteistä määritelmää sille, milloin valtion toimintakyky ja hallintavallan taso on heikentynyt niin paljon, että sitä voidaan kutsua epäonnistuneeksi.[1] Epäonnistuneen valtion käsite onkin pyritty korvaamaan neutraalimmalla hauraan valtion käsitteellä. Valtioiden vakaustilaa kuvaamaan käytetty FSI-mittariluku on uudelleennimetty vastaavasti (Failed states index → Fragile states index).
Kansalaisjärjestöt korvaavat valtiollisia toimijoita
Koska kansainvälisen yhteisön keinot ja voimavarat sekä usein myös poliittinen tahto puuttua epäonnistuneiden valtioiden tilanteeseen on usein riittämätöntä, ainoa mahdollisuus tukea tavallista kansalaista on usein maassa toimivat kansalaisjärjestöt. Näiden tyypillisimpiä avustustoimia ovat terveydenhoito- ja sosiaaliturva- tai hätäapu.
Kansalaistoiminnan kautta voidaan vaikuttaa maan vakauteen, hyvinvointiin ja ihmisoikeuksien toteutumiseen pidemmälläkin aikavälillä. Kansalaisyhteiskunnan tukeminen onkin globaalien kansalaisliikkeiden keskeisimpiä tehtäviä. Kansalaisyhteiskunnan osia ovat toimiva ja läpinäkyvä oikeusjärjestelmä, vastuullinen poliittinen elämä ja turvallisuusrakenteet, jotka ennalta ehkäisevät konflikteja ja epävakautta.[2]
Epäonnistuneita valtioita
.svg){kind=small}
Lähteet
- ↑ a b Patrick, Stewart: 'Failed' States and Global Security: Empirical Questions and Policy Dilemmas. International Studies Review, 2007, nro 9, s. 644–662. Blackwell. ISSN 1079-1760
- ↑ Jaarva, Meeri-Maria: Kansalaisjärjestöt ja siviilikriisinhallinta 27.2.2007. Crisis Management Initiative.