Nykyään Epigonit-aihe on erittäin tärkeä yhteiskunnassa. Tekniikan kehittymisen ja maailman jatkuvien muutosten myötä Epigonit:stä on tullut monien ihmisten kiinnostava kohde. Olipa Epigonit kulttuurinen ilmiö, tieteellinen löytö tai historiallinen henkilö, sen vaikutus elämäämme on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Epigonit:n eri näkökohtia ja sen vaikutusta eri alueilla tarjoamalla laajan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta, joka kiinnittää edelleen yleisön huomion ympäri maailmaa.
Epigonit (m.kreik. Ἐπίγονοι, Epigonoi, 'jälkeläiset') viittaa kreikkalaisessa mytologiassa seitsemän Thebaa vastaan nousseen sotapäällikön jälkeläisiin. Ennen heidän isiensä lähtöä sotaretkelleen Amfiaraos, joka ennalta näki sotaretken päättyvän onnettomasti ja tiesi kuolevansa sen aikana, käski poikiensa hyökätä vartuttuaan Thebaa vastaan.[1]
Epigonien isien kuoltua Adrastosta lukuun ottamatta epäonnistuneessa hyökkäyksessä näiden pojat tekivät kymmenen vuotta myöhemmin uuden sotaretkeen Thebaan ja tappoivat Eteokleen pojan ja seuraajan Laodamaksen. Epigoneista Aigialeus, Adrastoksen poika, sai hyökkäyksessä ainoana surmansa;[1] tämän kerrottiin johtuvan siitä, että hänen isänsä puolestaan oli ainoana selvinnyt edellisestä yhteenotosta.[2]
Epigonien sotaretki oli aiheena muun muassa kadonneessa eepoksessa Epigonoi.[3][4]
Aleksanteri Suuren kuoltua 323 eaa. hänen valtakuntansa jakautui osiin, joita hallitsivat diadokit, Aleksanteri Suuren sotapäälliköt. Näitä seuranneen sukupolven hellenistisiä kuninkaita puolestaan nimitettiin epigoneiksi.