Erik Sjöberg (runoilija)

Tämän päivän artikkelissa aiomme puhua Erik Sjöberg (runoilija):stä, aiheesta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. On tärkeää ymmärtää Erik Sjöberg (runoilija):n merkitys elämässämme ja sen vaikutus jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​Erik Sjöberg (runoilija):een liittyviä näkökohtia sen historiasta sen nykyiseen merkitykseen. Analysoimme myös asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta ja asiasta olemassa olevia erilaisia ​​näkemyksiä. Toivomme, että tämä artikkeli antaa sinulle laajemman käsityksen Erik Sjöberg (runoilija):stä ja auttaa sinua ymmärtämään sen tärkeyden nykymaailmassa. Pitkimättä puhetta, aletaan sukeltaa Erik Sjöberg (runoilija):n kiehtovaan maailmaan.

Vitalis
Erik Sjöbergin muistomerkki Trosassa.

Erik Sjöberg (14. tammikuuta 1794 Ludgo, Södermanland, Ruotsi – 4. maaliskuuta 1828 Tukholma) oli ruotsalainen romantiikan ajan runoilija ja kirjailija. Hänet tunnetaan pseudonyymillä Vitalis.[1]

Sjöberg oli kotoisin köyhistä oloista, mutta onnistui pääsemään Uppsalan yliopistoon, jossa hän suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1824. Hän toimi Tukholmassa vuodesta 1827 käännöstöitä tehden.[2] Kirjailijantyön ohella hän ansaitsi elantonsa opettamalla.

Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi virsi, jonka Sjöberg on kirjoittanut "Hvi skulle jag ej möta glad min plåga", virsi 573 "Jag ber on hjälp i stillhet". Runo, josta virsi on muodostettu, on ilmestynyt Brage-lehdessä 1824 ja se on julkaistu Sjöbergin kuoleman jälkeen ilmestyneessä Samlade dikter -kirjassa 1825. Virren teksti on Olle Niveniuksen muokkaama vuoden 1986 virsikirjaan.[3] Sen teksti suomenkielisessä virsikirjassa "Tahtoisin tuskan hiljaisesti kantaa" on Niilo Rauhalan käännös vuodelta 1996.

Teokset

  • Dikter, 1819
  • Senare dikter, 1820–1821
  • Nyare dikter, 1825
  • Samlade skrifter.

Kirjallisuutta

  • A. Werinin elämäkerta Erik Sjöbergistä 1926–1932

Lähteet

  1. ↑ Otavan Iso tietosanakirja osa 7 palsta 1538
  2. ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 637. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  3. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 3 Psalmerna 421-651 Liturgiska sånger 652-700, s. 355. Wessmans musikförlag AB Visby, 2019. ISBN 978-91-877-1068-1 (ruotsiksi)