Nykymaailmassa Erika Salumäe:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti Erika Salumäe on synnyttänyt keskustelua ja keskustelua sen vaikutuksista ja vaikutuksista yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseen Erika Salumäe on ollut tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka ovat yrittäneet valaista sen vaikutuksia ja seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Erika Salumäe:n perusnäkökohtia ja analysoimme sen roolia eri yhteyksissä. Erika Salumäe on yhteyksistään teknologiaan, suhteestaan kulttuuriin ja politiikkaan ja sen merkitykseen jokapäiväisessä elämässä, aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja pohdintaa tänään.
Erika Salumäe (s. 11. kesäkuuta 1962 Pärnu) on virolainen entinen ratapyöräilijä, kaksinkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari.
Tallinnalaista VSS Kalev -seuraa edustanut Salumäe voitti eräajon olympiakultaa Soulissa 1988 Neuvostoliittoa edustaen. Barcelonassa 1992 hän uusi voittonsa ottaen uudelleen itsenäistyneen Viron ensimmäisen olympiakullan. Atlantan kisoissa 1996 Salumäe sijoittui kuudenneksi.
MM-kilpailuissa Salumäe sijoittui eräajossa hopealle vuosina 1984 ja 1986, voitti mestaruuden vuosina 1987 ja 1989 sekä saavutti pronssia vuonna 1995 [1]. Hän teki viisitoista maailmanennätystä vuosina 1982–1989 ja valittiin Viron parhaaksi naisurheilijaksi vuosina 1983, 1984, 1987, 1988, 1989, 1990, 1992, 1995 ja 1996 [2].
Salumäe kuului Viron parlamenttiin, riigikoguun vuosina 1999–2003.
Vuonna 2013 Salumäe myi lontoolaisessa huutokaupassa olympiakultamitalinsa, monia muita mitaleitaan sekä pyörän, jolla hän ajoi Barcelonassa olympiavoittoon. Olympiakultamitaleista maksettiin yhteensä 59 000 euroa. Virolaisten tiedotusvälineiden mukaan selkäleikkauksessa käynyt Salumäe päätyi ratkaisuun saadakseen rahaa sairaanhoitokuluihinsa.[3]